sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Apua arkeen: ruokakassi kotiovelle






Reseptiikan kehittely on intohimoni. Se on osa arkea ja juhlaa, inspiroivaa ja ilahduttavaa. Mutta kun Sannan ruokakassi toivoi minua mukaan kaupalliseen yhteistyöhön, hihkuin riemusta. Ruokakassit resepteineen saapuivat nimittäin ovelle kreivin aikaan.




Lomaa edeltävä viikko on aina sellaista kevyttä matalalentoa myrskytuulessa, vaikka kuinka ajoittaisi, ennakoisi ja suunnittelisi. Se, että joku muu oli suunnitellut arkipäivien monipuoliset ruoat ja käynyt kaupassa, oli ihan läkähdyttävän ihanaa. Ja koko viikon ruokatarvikkeet kannettiin eteiseen saakka. Meille ei jäänyt kuin valmiiden reseptien mukaan kokkailu. Just hyvä.


Olen seurannut Sannan ruokakassin reseptiikkaa somessa hyvän tovin ja ilahtunut reseptien vaihtelevuudesta, viikkomenuiden monipuolisuudesta ja ruokien kivasta twististä. Ruoat ovat arkeen sopivia, työpäivän jälkeen helposti pöytään saatettavia. Ja sellaisiahan niiden täytyykin olla; kassit on suunniteltu arjen avuksi.





Ruokakasseja on kolmenlaisia: perhekassi, gluteeniton perhekassi sekä pikakassi. Lisäksi saatavilla on hedelmäkassi, jossa on kolme kiloa kauden hedelmiä. Perhekassit sisältävät ainekset sekä reseptit oman valinnan mukaan joko kolmeen tai viiteen illalliseen. Viiden illallisen kassissa on ainekset neljään ruokaan, joista yksi on suunniteltu kahden päivän ruoaksi – arkea helpottava asia sekin. Perhekassi on suunniteltu neljälle hengelle, mutta annokset ovat reiluja. Pikakassi on puolestaan suunnattu pienemmälle ruokakunnalle, 2–3 hengelle.


Kassin tilaaminen on yksinkertaista – kliks vaan (huomaa alekoodi postauksen lopussa). Ruokakassia tilatessa kannattaa huomioida, että toimitusaika saattaa venyä illallisajan yli, jolloin maanantaille kannattaa varata ruokaa. Tällä hetkellä palvelu toimii pääkaupunkiseudun lisäksi Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, Turussa, Tampereella ja Seinäjoella sekä Vaasassa ja Oulussa. Sannan ruokakassin sivuilta voi tsekata, kuuluuko oma postinumero jakelualueelle.




Tykkään ruokakassin ideasta ja arvostan yrityksen laatukriteerejä. Ruokakassien liha on aina kotimaista ja yritys noudattaa WWF:n kalaopasta. Kasvikset ovat tuoreita, niitä käytetään runsaasti, vaikka varsinaisia kasvisruokia ei kasseihin kuulukaan, ja kasvistenkin kotimaisuusaste on korkea. Meidän ruokakassi oli perhekassi, mikä kahden hengen kodissa tarkoitti isoja annoksia. Mutta niin toimimme toisaalta arjessa muutenkin. Teemme reiluja ruokasatseja ja syömme tai muokaamme loput uudeksi ateriaksi seuraavana päivänä. Kahtena päivänä kutsuimme myös ruokavieraita arkiruoan ääreen. Se on muuten arjen ilo, jota pitäisi tehdä paljon enemmän.


Lomaa edeltävän viikon huiskeeseen ruokakassi oli todella tervetullut arjen helpotus. Raaka-aineet olivat tuoreita ja ruoat maukkaita. Joitakin ruokia maustoin ohjetta reilummalla kädellä, mutta me pidämmekin vahvoista mauista. Meidän pienperheeseen kassi sopii hyvin juuri tällaisille vähän erilaisille viikoille, jolloin arki kulkee ihan omia polkujaan ja itse yrittää lähinnä pitää takinhelmoistaan kiinni. Lapsiperheisiin ruokakassi on varmasti tervetullut helpotus myös ihan tavallisina viikkoina, takinliepeet taitavat heilua nimittäin ihan yhtenään. Eikä arjen apua parempaa lahjaideaa ruuhkavuosiperheille taida ollakaan.


 ALEKOODI

Paitsi että ensimmäinen ruokakassin tilaus on aina jatkotilauksia edullisempi, saat alekoodilla KOKITJAPOTIT17 nyt kahdeksan euron (8 €) alennuksen ruokakassistasi. Vahva suositus!









lauantai 18. maaliskuuta 2017

Harira – marokkolainen jauhelihakeitto



Jauhelihakeitto, tuo tuttu arkiklassikko, matkaa Marokkoon ja saa tuhteja makuja kourallisesta mausteita. Resepti on bongaus vastikään ilmestyneestä ruokakirjasta, Andalusian auringossa – kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin, joka on Ariela Säkkisen esikoisteos.


Ariela on tuttu Andalusian auringossa -blogista, joka on hersyvä ja hyväntuulinen tapaus kuten kirjoittajansakin. Blogin reseptiikka osuu usein makuhermooni, ja samaa linjaa jatkaa kulinaristimatkaajan kirjakin. Kirja on upea pakkaus valloittavia makuja Andalusiasta, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä, seuduilta, joissa kirjailija on asunut ja reissannut. Kokkipottilan somessa, Instagramissa ja Facebookissa, on muuten arvonta, jossa voit voittaa kirjan itsellesi.


OSALLISTU KIRJA-ARVONTAAN INSTAGRAMISSA TAI FACEBOOKISSA


Harira eli marokkolainen jauhelihakeitto (kirjassa nimellä marokkolainen lammas-papukeitto, s. 111) on täyteläinen sekä maultaan että ruokaisuudeltaan. Tämän keiton jälkeen ei ole nälkä, sillä jauhelihan lisäksi sopassa on linssejä sekä kirjan reseptin mukaan tehtynä myös kikherneitä. Minä jätin kikherneet pois, sillä joku oli hummushimoissaan syönyt taas tyhjäksi koko varaston. Soppa toimi loistavasti ilman kikherneitäkin, mutta linssejä en jättäisi keitosta pois, sillä ne antavat liemeen hyvää tekstuuria. Tein keitosta puolikkaan annoksen, joka riittää mainiosti neljälle, jopa kuudelle syöjälle.


Keiton pohja on niin maukas, että se on mielestäni helposti muokattavissa myös kasvisversioksi. Kun kikherneet laittaa keittoon ja jauhelihan jättää pois, on kahdella kasvisproteiinilla ryyditetty keitto valmis. Tietysti koko kolmikolla, jauheliha, linssit ja kikherneet, keitto on varmasti autenttisimmillaan. Sellaista sielun syvimpiäkin sopukoita lämmittävää soppaa, kuten hariraa kirjassa kuvataan.








Resepti





Marokkolainen jauhelihakeitto eli harira

4–6 annosta


1 1/2 dl punaisia linssejä
1 rkl öljyä
1 sipuli
1–2 valkosipulinkynttä
1 paksu tai 2 ohutta sellerinvartta
1 keskikokoinen porkkana
1/2 ruukkua lehtipersiljaa ja/tai korianteria hienonnettuna varsineen
1 rkl säilöttyä sitruunaa
1/2–1 punainen chili (tai hieman chilitahnaa)
vajaa 1 rkl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
3/4 tl kurkumaa
3/4 tl jeeraa eli juustokuminaa
3/4 tl korianterijauhetta
3/4 tl kanelia
200–250 g lampaan jauhelihaa (myös nauta käy hyvin)
2–3 rkl tomaattipyrettä
2 tl harissatahnaa
1 litra liha- tai kasvislientä
400 g (1 prk) tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
1–2 tl hunajaa tai sokeria
suolaa
(pieni prk säilykekikherneitä valutettuna)

lisäksi
persiljaa ja/tai korianteria
sitruunalohkoja


Liota linssejä kylmässä vedessä sen aikaa, kun pilkot vihannekset. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Hienonna sellerinvarret ja raasta kuorittu porkkana.

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota kasviksia keskilämmöllä 5–10 minuuttia. Lisää kattilaan yrtit, chili ja mausteet ja kuullota vielä muutama minuutti. 

Nosta lämpöä ja lisää jauheliha. Ruskista. Laita kattilaan valitetut linssit sekä tomaattipyre, harissa, tomaattimurska ja liha- tai kasvisliemi. Sekoita. Huuhtele ja hienonna säilötty sitruuna ja lisää se keittoon ja anna hautua kannen alla noin tunti.

Mausta suolalla. Voit pyöristää makua pienellä määrällä hunajaa tai sokeria. Tarjoa keitto tuoreiden yrttien ja sitruunalohkojen kanssa. Keitto on erinomaista myös seuraavana päivänä lämmitettynä.

_____



Kirja on saatu kustantajalta (WSOY). 
Kustanja vastaa myös arvonnan kirjapalkinnosta.




 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

5 ravintolavinkkiä Mauritiukselle



Mauritiuksen ravintolat tarjosivat hehkuvia makuja, paljon merestä nostettua ruokaa ja kasviksia. Joko meillä kävi hyvä tuuri tai sitten trooppisen saaren ravintolatarjonta on erinomainen. Saimme nimittäin vain hyvää ruokaa. Missä saarella sitten kannattaa syödä? Tässä viisi ravintolavinkkiämme Mauritiukselle.



Hotellimme sijaitsi Mauritiuksen pohjoisosissa, Trou aux Biches -alueella, lähellä Trioletin pikkukaupunkia. Siksi ravintolasuosituksemmekin sijoittuvat Pohjois-Mauritiukselle. Yhden päivän vietimme myös pääkaupungissa, Port Louisessa, mutta ravintolasuosituksia en pikavisiitin varaan halua rakentaa.


5 ravintolavinkkiä Mauritiukselle

 

La Rougaille Creole tarjosi upeita kreolilaisen keittiön makuja Grand Baien kaupungin keskustan tuntumassa. Rauhallisella sivukadulla sijaitseva ravintola nousi koko reissun parhaaksi paikallista ruokaa tarjoavaksi ravintolaksi. Annoksissa oli raikkautta, yllättävyyttä ja maut olivat tasapainossa. Pöytävaraus suositeltava. Osoite: B13, Grand Baie (pääkadun suuntainen sivukatu, Sunset bulevardilta pari korttelia etelään).


Restaurant 1974, da Antonio e Giulia on italialainen ravintola. Viivyttelimme pitkään ravintolaan menemistä, sillä halusimme ensisijaisesti syödä paikallista ruokaa. Lopulta olisimme voineet syödä kaikki loput reissun illat viehättävän italialaispariskunnan ravintolassa, jossa kaikki oli kohdallaan. Ruoka oli sellaista kuin italialainen ruoka parhaimmillaan on: konstailematonta ja yksinkertaista mutta täynnä makua ja sielukkuutta. Lyhyehkön listan lisäksi tarjolla oli vaihtuvat annokset, jotka salista vastaava omistajarouva vierailleen esitteli. Osoite: ex-aquarium building, coastal road, Trou Aux Biches.



 
Chez Hansin Kiosque Magique on Mont Choisy -rannan puiden varjostamassa rantapuistossa sijaitseva koju. Ruoka oli simppeliä ja katuruokamaista mutta todella maukasta. Tripadvisorin kymppikerhopaikka on ansaittu. Maisemat ovat sitä paitsi tainnuttavan hienot – lunch with a view, sanoisin. 

Koko suvun työllistävän yrityksen toimintaa oli hauska seurata. Pappa kantoi pöytiä ja tuoleja asiakkaiden toiveiden mukaan puolivarjoon tai paisteeseen, nuoriso tiskasi, sisko huolehti hedelmäjuomista ja itse Hans vastasi asiakkaiden viihtyvyydestä ja ravintolan markkinoinnista. Hans kulki rannalla jakaen maistiaisia ja varmisti ruoan maistuvuuden jokaisesta pöydästä. Osoite: Mont Choisy Beach.

Turistien pyydykseltä ja puolirähjäiseltä kulmakuppilalta näyttävä Souvenir Restaurant osoittautui mainioksi ravintolaksi, vaikka ruoka ei aivan kahden ensiksi mainitun ravintolan tasolle yltänytkään. Hinta-laatusuhde oli kuitenkin erinomainen, ja ravintola oli turistien lisäksi myös paikallisten suosiossa – se on aina hyvä signaali. Sesonkina iltaisin ravintolaan on hyvä tehdä pöytävaraus. Osoite: Coastal roadin ja Trou aux Biches roadin kulma.




Tiedättehän sen hikisen retkipäivän jälkeisen illan, jolloin ainoalta oikealta vaihtoehdolta ruoaksi tuntuu tihkuva ja tuhdin suolainen pizza. La Voglia Matta täyttää sellaisen illan tarpeet täydellisesti. Pizza oli aidosti maukasta ja sitä sai myös kotipakettiin. Myös antipastit olivat erinomaisia. Mitä muuta mauritiukselaiselta pizzerialta voisi edes toivoa?



Maurutius on ruokamatkaajan aarreaitta.  Lue lisää saaren monipuolisesta ruokakulttuurista aiemmasta postauksestani. Tämän ja ruokakulttuuria raottavan postauksen kuvat on otettu Mauriutuksen pohjoisosissa joulukuussa 2016.

_____



 

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Suklaa-vadelma ice box -kakku





Gluteeniton suklaa-vadelmakakku on juuri sellaista leipomista, josta pidän eniten: Raaka-aineet ovat yksinkertaiset, työvaiheita vähän ja kakun voi tehdä jääkaappiin hyvissä ajoin. Kakku on lisäksi helppo ja herkullinen, täydellinen tarjottava sekä kahvipöydässä että jälkiruokana. Tämä resepti on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Schärin kanssa.




Ice box -kakun ideana on, että keksit ja pehmeän kermainen täyte saavat olla limittäin jääkaapissa kaikessa rauhassa, liittoutua yhteen ja muodostaa kahdesta yhden. Rapeat keksit imevät kosteutta täytteestä ja tekevät kekseistä juuri sopivan kakkumaista. Täyte taas tiivistyy niin, että se pysyy erinomaisesti kasassa ilman liivatetta. Yhdistelmästä tulee vastustamaton. Ja miten helpolla – kakku on jääkaapissa tekeytymässä vartissa, eikä raaka-aineita ole kuin kourallinen. Ice box -kakun on hyvä antaa olla jääkaapissa yön yli tai vähintään kuusi tuntia. Näin rakenteesta tulee hyvä.

Suklaa-vadelmakakku on siis vähän kuin juustokakku ilman liivatetta, kahdella keksikerroksella. Tummat ja muiden Schärin tuotteiden tavoin luontaisesti gluteenittomat Chocolate O's -keksit sopivat raikkaan mascarpone-vadelmatäytteen kanssa yhteen erinomaisesti, mutta yhtä lailla kekseinä voi käyttää esimerkiksi vaaleampia mutta suklaapäälysteisiä Biscotti con cioccolato -keksejä.





Schär on italialainen yritys, joka tuottaa ainoastaan gluteenittomia tuotteita. Tuotteet ovat siis turvallisia – kontaminaatioriskiä ei ole edes tehtaalla. Yllä mainittujen keksien lisäksi olen testannut Schärin makeista kekseistä "kissankielikeksejä" eli savoiardi-keksejä, joilla saa autenttisen tiramisun luotua gluteenittomasti. Suolaisista kekseistä ehdottomia suosikkejani ovat Salti-suolakeksit.







Resepti 





Suklaa-vadelma ice box -kakku 

6–8 annosta 


pohja

täyte
250 g mascarponea
2 dl vispi- tai kuohukermaa
2 1/2 dl vadelmia (pakaste tai tuore)
3/4–1 dl sokeria

päälle
tuoreita vadelmia



Huomaa, että tämä resepti on suunniteltu pieneen, noin 16–18 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan.

Vuoraa irtoipohjavuoan pohja leivinpaperilla. Hienonna tehosekoittimessa pohjan keksit ja painele ne irtopohjavuoan pohjalle.

Vatkaa mascarponesta ja kermasta pehmeä vaahto. Lisää soseutetut tai osin soseutetut vadelmat ja sokeri. Sekoita täyte. Kaada puolet täytteestä pohjan päälle. Lado täytteen päälle keksejä, avaa osa kekseistä, jotta keksikerros riittää täyttämään täytteen. Levitä päälle toinen täytekerros.

Anna kakun tekeytyä jääkaapissa vähintään 6 tuntia, mielellään yön yli. Koristele vadelmilla.

_____







lauantai 4. maaliskuuta 2017

Italialainen linssikeitto



Tomaattinen linssikeitto on arkiruokasuosikkini. Se toimii tarvittaessa nopeasti syntyvänä arki-illan pelastajana, mutta viihtyy hellalla mukisematta pidempäänkin. Ja hyvin viihtyykin, sillä pidempi haudutus tietää syvempiä makuja. Seuraavana päivänä keitto on vielä parempaa. 

Linssikeiton runkona on soffritto, tuo monen italialaisen ruoan makupohja. Soffritto on sipulin, porkkanan ja varsisellerin liki pyhä liitto, joka tekee keittoon – tai vaikka jauhelihakastikkeeseen – uskomattoman hyvän ja syvän maun. Lisään usein makupohjaan vielä valkosipulia, sillä minusta siitä tulee siten vieläkin parempaa, sanovat italialaiset mitä tahansa. Oliiviöljyssä kasvikset saavat hautua pienellä lämmöllä, kunnes ne ovat kypsiä. Soffrittoa voi myös pakastaa, joten kätevä emäntä (enkä nyt puhu todellakaan itsestäni) tekee sitä kerralla isomman annoksen. 

Optimaalisin kasvisten suhde soffritossa on 1:1:2, kun kasvikset ovat aakkosjärjestyksissä: porkkana, selleri, sipuli, mutta melkein millä tahansa suhteella makupohjasta tulee erinomainen. Sellerin vihaajienkaan ei kannata jättää sitä kokonaan pois, sillä hautuessaan muiden kasvisten kanssa selleri pehmenee maultaan merkittävästi, ja se tuo ruokaan syvyyttä.

Linssikeitto on hyvää siltään, mutta täyteläisyyttä lisää lautaselle lusikoita nokare ricottajuustoa tai kotoisampaa raejuustoa. Tuoreen persiljan voi lisätä keittoon joko silputtuna keittämisen loppuvaiheessa tai puskana lautaselle, itse suosin jälkimmäistä vaihtoehtoa.






Resepti

 






Italialainen linssikeitto


4–6 annosta


2–3 varsisellerin vartta
2 keskikokoista sipulia
1 iso porkkana
1–2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl tomaattipyrettä
1 prk (400 g) tomaattimurskaa tai säilöttyjä tomaatteja
8 dl vettä (tai kasvislientä)
1–2 dl punaviiniä (tai noin 2 rkl punaviinietikkaa)
2 dl punaisia linssejä
1–2 tl hunajaa
hieman mustapippuria myllystä
suolaa

lisäksi
(ricottaa tai raejuustoa)
tuoretta persiljaa


Hienonna varsiselleri aivan pieneksi silpuksi. Kuori sipulit, porkkana ja valkosipulinkynnet. Raasta tai hienonna ne. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota keskilämmöllä kasviksia muutama minuutti. Pienennä lämpöä ja anna hautua noin 15 minuuttia, pidempäänkin mikäli aikaa on.

Lisää kattilaan tomaattipyreä ja tomaattimurska tai säilötyt tomaatit sekä vesi. Lisää myös punaviini. Anna keiton kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia. Pidempi haudutus syventää keiton makuja. Lisää linssit ja keitä vielä noin 10–15 minuuttia eli kunnes linssit ovat kypsiä mutta eivät ole menneet vielä muhjuksi.

Mausta keitto hunajalla tai sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa halutessasi ricotan ja persiljan kanssa.

_____






Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails