maanantai 17. heinäkuuta 2017

Pinaatti-kikhernesalaatti



Minulta kysytään monesti, mistä ammennan inspiraatiota resepteihini. Yhdellä sanalla vastausta on mahdoton antaa. Välillä ideat tulevat kai tuulen tuomina, joskus varastettuina tai lainattuina ja joskus puserrettuina pakon edessä.

Kaikkein useimmin ideat tulevat raaka-aineista. Torilla tai vihannesosastolla tomaatit, porkkananippu tai munakoisot näyttävät niin täydellisiltä, ettei niitä voi ohittaa, vaikka suunnitelmissa olisi ollut jotain aivan muuta. Ja sitten ihmetellään, mitä kassiin päätyneistä raaka-aineista saisikaan aikaan. Viime viikolla villiintynyt pinaatti päätti päivän lounassuunnan, vaikka olin suunnitellut (taas) hakevani sushia lähikaupasta. Kaapissa ei paljon muita raaka-aineita reissuviikon jäljiltä ollutkaan, mutta onneksi joku varastoi kikherneitä hummushimoissaan aina vähän reilummin.

Pinaatti-kikhernesalaatista tuli todella hyvää. Se on simppeliä mutta maukasta, kaikessa vihreydessään kesäisen kaunistakin.






Resepti

 





Pinaatti-kikhernesalaatti

kahdelle lounaaksi, lisäkkeeksi useammalle


100 g tuoretta pinaattia
noin 4 dl kikherneitä (säilyke)
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
1–2 rkl sitruunamehua
suolaa
rouhaisu mustapippuria
kevätsipulia ohuina renkaina tai ruohosipulisilppua


Huuhtele ja kuivaa pinaatti. Leikkaa pinaatti veitsellä silpuksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Huuhtele ja valuta kikherneet. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja anna maustua vähintään 20 minuuttia.

Viimeistele keväsipulilla tai ruohosipulisilpulla. Tarjoile lounaana tai lisäkkeenä.

_____




lauantai 15. heinäkuuta 2017

Savonlinna – täyden kympin kesäkaupunki



Suomalaisessa järvimaisemassa on jotain maagista. Se saa samaan aikaan mielen rauhoittumaan ja ajatukset kirmaamaan. Järven rannalla sijaitsevat kaupungit tuntuvat aina kotoisilta – järvi tekee ehkä yhtä lailla hyvää kaupungille kuin ihmisellekin. Viime viikolla nautin järvimaisemista Saimaan rannalla, Savonlinnassa. Viihdyin kaupungissa mainiosti: söin hyvää ruokaa, nautin oopperasta, söin paljon mansikoita ja hengitin järvimaisemaa.




Savonlinna ruokakaupunkina


Ruokakaupunkina kesäinen Savonlinna on pikkukaupungiksi yllättävän monipuolinen. Osa keskustan ja lähiseudun ravintoloista on auki vain kesäisin kuin kesäkaupungissa konsanaan. Talvella tienoo on taatusti tunnelmaltaan aivan toisenlainen. Poimin alueen ravintola- ja kahvilatarjonnasta muutaman mielenkiintoisen paikan, joihin ehdottomasti kannattaa tutustua.




Koko Savonlinnan keskusta kiertyy Saimaan rannalla olevan torin ympärille, jota kaupungissa kulkeva ei voi ohittaa. Torilla on useita lörtsyjä tarjoavia kahviloita, joskaan parhaaksi lörtsyksi kehuttua Laurikaisen lörtsyä ei torilta kaiketi saa. Mutta parhaat muikut torilta kuulema saa – lounasaikaan kauniina kesäpäivänä muikkujen syöjiä oli jonoksi asti. Toritunnelmassa on aina jotain upeaa!

Kesäistä tunnelmaa on myös aivan keskustan tuntumassa, kahden sillan takana olevassa kauniissa Sulosaaressa sijaitsevassa Lettukahvila Kalliolinnassa. Ihanan kotoisa ja viehättävä kahvila tarjoaa rapeareunaisia lettuja suolaisilla ja makeilla täytteillä (myös gluteenittomana ja vegaanisena). Suolainen lettu alkuruoaksi ja makea versio jälkiruoaksi on vahva suositukseni. Ydinkeskustan kahviloista kannattaa tutustua ainakin Café Alegriaan. Myös Kahvila Alku on mukava paikka istahtaa teelle tai kuohuvalle.

Lähellä Alegriaa sijaitsee Panimoravintola Huvila, joka on mainio ruokapaikka. Huvilan pihalla järjestettävä Panimoklubin esiintyjäkaarti kannattaa kulttuurinnälkäisten katsastaa oopperajuhlien ohella.




Älä missaa näitä: Punkaharju ja Rantakivi


Savonlinnasta kannattaa ehdottomasti tehdä päiväretki Punkaharjulle. Helpoiten noin 30 kilometrin päässä oleviin kansallismaisemiin pääsee autolla, mutta myös sisävesilaiva vie perille – ja tuo takaisin kaupunkiin.

Maisemien lisäksi aikaa kannattaa varata Hotelli Punkaharjulle. Odotin paikalta paljon, mutta se oli vielä paljon enemmän. Kävin hotellilla nyt ystävien kanssa vain illallisella, mutta seuraavalla reissulla aiomme jäädä uniikkiin kohteeseen myös yöksi. Harvoin mikään hotelli tai ravintola jää mieleen yhtä vahvasti kuin Punkaharjun vaaleanpunainen pitsihuvila. Hotelli oli vaikuttava kokonaisuus upeilla yksityiskohdilla. Ruoka oli erinomaista ja palvelu ensiluokkaista. Hotelli Punkaharju on jo itsessään syy matkata alueelle.




Matkalla Savonlinnasta Punkaharjulle, noin 10 kilometriä ennen Punkaharjua, järven rannalla on pieni tienvarsikahvilan näköinen mökki, jonka ohi ajaa helposti. Niin teimme mekin, vaikka Cafe Rantakivi kiinnittikin huomiomme ensisijaisesti autoja täynnä olevalla parkkipaikallaan. Palasin paikallisten vahvasta suosituksesta Rantakivelle seuraavana päivänä, ja mikä upea kahvila-ravintola se olikaan. Kaikki tarjottava valmistetaan itse paikallisista raaka-aineista. Ruoka oli simppeliä mutta todella maukasta, pullat ja kakut houkuttelevia. Jarrujalka pohjaan tässä kohtaa maantietä!




Savonlinnan opera special


Savonlinnan ylpeys ja kesän kohokohta kaupungissa on tietenkin oopperajuhlat. Oopperajuhlat ovat varmasti kahden ensimmäisen asian joukossa, jotka Savonlinnasta tulevat mieleen. Ja luultavasti se toinenkin liittyy vankasti juhliin – keskiaikainen Olavinlinna keskellä järveä on paitsi kaupungin maamerkki myös juhlien päänäyttämö.

Olavinlinnan muurien suojissa laulettiin oopperaa ensimmäistä kertaa yli sata vuotta sitten. Musiikki soi tänäkin vuonna heinäkuun alkupuolelta elokuun 6. päivään saakka. Pikkukaupunki täyttyy taiteilijoista ja juhlavieraista, ja juhlahumu tuntuu olevan tarttuvaa sorttia.

Kävin Savonlinnassa ja oopperajuhlilla viimeksi pari vuotta sitten. Nyt olin kaupungissa juhlien avajaisviikolla, kun koko kaupunki eli oopperaa odottavassa tunnelmassa. Pääsin piipahtamaan harjoituksissa, mykistyin kenraaliharjoituksissa ja liikutuin Mozartin Ryöstö seraljista -oopperan ensi-illassa*.

Vaikka ooppera ei kulttuurimuotona kuuluisikaan ykkössuosikkeihin, on Savonlinnan oopperajuhlissa tapahtumana niin valtavasti muitakin ulottuvuuksia, ettei niitä kannata jättää kokematta. Hiljalleen rantaväylää pitkin kohti linnaa valuvan ihmisvirran odottava tunnelma, hyvä ruoka ennen illan esitystä, rantaan tuuttaillen lipuvat sisävesilaivat, liki kahdeksankymmenpäisen orkesterin upea kyky luoda mielikuvia ja vaihtaa vallitsevaa mielialaa, väliaikaskumppa tai paikallisen panimon valmistama Olof- tai Opera-olut sekä linnan mukulakivilattiat. Kaikki hurmaavia elementtejä, jotka nivoutuvat oopperakokemuksen kanssa yhdeksi loistavaksi paketiksi.

Olavinlinnan tunnelma on täysin ainutlaatuinen. Linnan muurit luovat lavastuksille – ja koko oopperateoksille – raamit, jotka ovat samaan aikaan vahvat ja satumaisen pehmeät. Satoja vuosia vanhan linnan tunnelma on suorastaan taianomainen. Tunnelma pysäyttää ja värisyttää, kiehtoo ja koukuttaa. Hyvän ruoan ja kulttuurielämysten ympärille on helppo rakentaa hyvä loma.


*Ensi-illassa olin Savonlinnan oopperajuhlien kutsuvieraana, muutoin matka oli omakustanteinen.





torstai 13. heinäkuuta 2017

Kirsikka-sitruunajäätelö




Jäätelöhirmu täällä, hei!

Kesäkelit on ihan mitä sattuu, mutta jäätelö maistuu aina. Kirsikka-sitruunajäätelö syntyi, kun ystäväperheen lapset saivat vapaat kädet jäätelön makujen valintaan. Jos totta puhutaan, saatoin vähän samalla puhua, miten ihanan kesäisiä marjoja torilla myydään, mutta sellaista vienoa ajatusten ohjailua tuskin edes lasketaan. Toinen lapsista toivoi kirsikkajäätelöä, toinen ehdotti sitruunajäätelöä. Ja siitä se idea sitten lähti; sitruunalla maustettu kirsikkajäätelö oli jo pian pakastimessa.





Vietin riemukkaita kesäpäiviä viime viikolla Savonlinnassa, jossa ensimmäinen versio tästä simppelistä jäätelöstä tehtiin. Sekoitimme jäätelöpohjaan kuutioidut kirsikat, puristimme sekaan sitruunamehua ja nostimme jäätelön pakastimeen. Nyt soseutin osan kirsikoista, jotta sain jäätelöön kauniin vaaleanpunaisen värin. Osa kirsikoista on jäätelössä paloina. Molemmilla tavoilla jäätelö on erinomaista. Jäätelön pohjana on sama kondensoitu maito ja kerma -yhdistelmä, jolla tein myös oreojäätelöä.

Jäätelöstä tuli niin hyvää, että lapset olisivat halunneet tehdä lisää makuja ja perustaa rannan lippakioskin viereen oman jäätelökioskin. Ehkä ensi kesänä vuokraamme torilta oman ruudun ja laitamme paikallislehteen postimerkinkokoisen mainoksen. Luultavasti katkeamaton jono yltää lippakioskille saakka.






Resepti

 

 

 

Kirsikka-sitruunajäätelö

noin 1 1/2 litraa


3–4 dl kuohukermaa
1 prk makeutettua kondensoitua maitoa (noin 400 g)
1 litra kirsikoita
1 sitruuna


Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Lisää kondensoitu maito ja sekoita. 

Poista kirsikoista kivet. Soseuta osa kirsikoista, osa saa jäädä kuutioiksi. Lisää kirsikkakuutiot ja -survos jäätelöpohjaan. Purista sekaan sitruunamehua. Sekoita ja kaada jäätelömuotteihin tai pakastuksen kestävään vuokaan. Jäädytä pakastimessa vähintään 12 tuntia. Ota sulamaan noin 20 minuuttia ennen tarjoilua.

_____




lauantai 8. heinäkuuta 2017

Harissamarinoidut herkkusienet



Lisäkkeet tekevät ateriasta aina himppusen paremman. Ne täydentävät ruoan kokonaisuudeksi, antavat makumaailmaan lisää ulottuvuuksia ja enemmän valinnan mahdollisuuksia.

Parasta on, jos lisäkkeen voi tehdä etukäteen. Harissamarinoidut herkkusienet ovat juuri sellaisia täydellisiä aterian täydentäjiä. Ne voi, ja pitää, tehdä tovi ennen ruokailua ja mausteisuus tuo mielenkiintoa ja särmää moneen kesäruokaan. Meillä harissamarinoidut herkkusienet ovat olleet osana juhannuksen salaattibuffaa, niillä on täydennetty lounassalaatteja ja sieniä on syöty sillin sijasta uusien perunoiden kanssa.





Resepti





Harissamarinoidut herkkusienet

4–6 annosta


250 g tuoreita herkkusieniä
1 rkl harissatahnaa
1–2 rkl öljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
2–3 tl hunajaa
1 valkosipulinkynsi
suolaa 
kourallinen tuoretta persiljaa hienonnettuna



Puolita tai lohko puhdistetut herkkusienet. Sekoita harissa, öljy,  etikka ja hunaja. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi ja lisää kastikkeeseen. Kaada kastike herkkusienien päälle ja sekoita huolellisesti, että kaikki sienet saavat hieman marinadia. Lisää suolaa varoen, voit lisätä sitä myöhemmin. Maustuessaan sienistä lähtee nestettä, jolloin marinadi "lisääntyy". Anna herkkusienien marinoitua vähintään tunti, mielellään pidempään. Lisää persiljasilppu hieman ennen tarjoilua.

_____






sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Raparperisangria



Lämmin kesäilta ja lasi kylmää juomaa – mikä ihana yhdistelmä.


Tänä viikonloppuna sain kaikkea tätä. Ja paljon enemmän. Oli pitkä ilta ystävien kanssa grillin ääressä, sopivasti lasintäytettä ja yöpyöräily kotiin aurinkolasit päässä (#vainpohjoisenjutut #parasta). Oli myös multaa kynsien alla, puolispontaaneja reissusuunnitelmia, aamukahvit ulkona, sielun särkeviä viestejä ja tasapainottavia metsälenkkejä. Elämää todella isolla alkukirjaimella.




Raparperisangriaa olen suunnitellut tekeväni koko alkukesän. Raparperisiirappia olen tehnyt usein, mutta sangriaksi saakka sen sekoitin vasta nyt. Raparperisiirappi on niin monikäyttöinen iloliemi, että sitä olisi hyvä olla jääkaapissa koko satokauden ajan. Sangriakin syntyy minuutissa, kun kaikki ainekset ovat kylmässä odottamassa oikeaa hetkeä.



Kurkkaapa myös nämä erinomaiset raparperireseptit:


Raparperifloat 

Raparperi-seljankukkamimosa

Raparperijäätee

Raparperikukko (gluteenittomaksi pohjavaihtoehdoksi sopii mustikkakukon pohja)

Raparperikakku & seljankukkavaahto






Resepti

 

 

 

Raparperisangria


2 osaa valkoviiniä (tai kuohuviiniä)
2 osaa kivennäisvettä
nektariini- tai persikkalohkoja
vadelmia
jääpaloilla
(syötäviä kukkia)


Valmista ensin raparperisiirappi. Voit tehdä sen hyvissä ajoin jääkaappiin, sillä se säilyy hyvin parikin viikkoa. Sekoita viini, kivennäisvesi ja raparperisiirappi. Kaada laseihin nektariini- tai persikkalohkojen päälle. Viimeistele vadelmilla ja jääpaloilla sekä syötävillä kukilla.

_____



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails