torstai 29. toukokuuta 2014

Tomaatin kasvatus - istutus, tukeminen ja lannoitus

Poista mullan alle jäävät lehdet. Tomaatin voi istuttaa syvempään, jopa vinoon.
Tomaatin istutus kasvupaikalle on ajankohtaista, kun ensimmäinen kukkaterttu tekee tuloaan. Joskin poikkeus vahvistaa tietenkin tämänkin säännön: maahan istutettavien tomaattien kanssa ei ole kukkiin katsomista. Perimätiedon mukaan maa on riittävän lämmin arkojen hienohelmojen istutukselle 10. kesäkuuta. Kalenterin sijaan, tai lisäksi, tarkkailisin kuitenkin yölämpötiloja; alle kymmenen asteen yön saavat tomaatit hytisemään kylmästä.

Istutuksessa edetään kutakuinkin kuten minkä tahansa kasvin istutuksessa eli tehdään kuoppa, kastellaan se, laitetaan taimi, tiivistetään kevyesti ja kastellaan taas. Muutama seikka on tomaatin kanssa kuitenkin hyvä huomioida: istutussyvyys, tukeminen ja lannoitus.

Tomaatin voi monista muista kasveista poiketen huoletta istuttaa aiempaa syvempään, sillä se puskee uusia juuria maan alle jäävästä rungostaan. Jos esikasvatettu taimi on pitkä ja hontelo, kannattaa se istuttaa vinoon, ikään kuin makaavaan asentoon. Latva kurkottaa kohti valoa ja suoristuu melko pian istutuksen jälkeen. Maan alle jäävät lehdet poistetaan.

Laita kastellun istutuskuopan pohjalle, multapaakun alle pari kieppiä tukinarua.
Kasvin tuen tarve on syytä ennakoida jo tässä vaiheessa, vaikka taimi ei ehkä vielä tukea tarvitsisikaan. Kaikki runkotomaatit tarvitsevat tukea kasvukauden aikana ja helpoin tapa on tukea kasvi jo nyt. Pensas- ja amppelilajikkeet ovat kasvutavaltaan erilaisia, eikä tuen tarve ole niin ilmeinen.

Tuentatapoja on tomaatilla monia. Me viritämme kasvihuoneen katonrajaan vaakanarun, johon jokaisen tomaatin henkilökohtainen tukinaru kiinnitetään. Voit myös tukea kasvin kepillä ja narulla. Tyrkkää silloin riittävän pitkä tukikeppi juuripaakun läpi, laita kuitenkin naru istutuskuoppaan taimen alle yllä olevan kuvan mukaisesti. Taimen alle sujautettu tukinaru pysyy jämäkästi paikoillaan. Naruna voi käyttää juuttinarua (kuten kuvassa) tai vaikka harsokankaasta leikattuja, narumaiseksi kieputettuja suikaleita.

Lannoita paketin ohjeen mukaan. Kieputa tukinarua löyhästi rungon ympärille.

Taimen istutuksen yhteydessä on hyvä kiinnitää huomiota myös lannoitukseen. Meidän käyttämä lannoite laitetaan kahdesti kesässä, joista ensimmäinen annos annetaan istutettaessa - tee sinä käyttämäsi lannoitteen ohjeen mukaan. Lannoituksen tarve riippuu osin kasvualustasta, mutta mikään kasvualusta ei täytä tomaatin tarpeita koko kesäksi. Tomaatti on nimittäin suursyöppö ja -juoppo, kasvien kuningas molemmissa lajeissa.

Tiivistä kevyesti ja kastele.
Tomaatin kasvatusta on seurattu pitkin kevättä. Tutustu myös juttusarjan aiempiin osiin:


maanantai 26. toukokuuta 2014

Tervetuliaismaljan suolaiset ja makeat parit: ruisneliöt porotahnalla ja salmiakki-valkosuklaaleivokset


Alkanut viikko on täynnä juhlaa: viikon aikana juhlitaan uusia ylioppilaita, ammattiin valmistuneita, koulunsa päättäneitä, lukuvuoden ahertaneita ja virallisen kesän alkua.
Onnea!


Meillä juhlittiin kesää ja valmistuaisia jo viikonloppuna - keittiötarhan laajennus on viittä vaille valmis. Pienten viimeistelyhommien, kuten mullanlevityksen, kivitöiden ja istutuksien, tekemättömyyden ei annettu haitata juhlia. Nostimme maljat uusille kasvatuslaatikoille ja erävoitolle vuohenputken painajaismaisesta juurakoista.


Juhlakattaus tehtiin suomalaisia tuotteita suosien sinivalkoisen jalanjälkikampanjan hengessä. Pöytäliinaksi hankin puhtaan valkoisen lakanan (Finlayson) ja tervetuliaismaljojen viirit kiinnitin pehmeällä langalla (Novita). Kotimaisuus näkyi myös tarjottavissa: ruisleipää ja salmiakkia (Fazer) klassisempaa suomalaista tarjottavaa saa hakea. Ja kuin kanana orrella heilui emäntä keittiössä päällään kotimainen esiliina (Nanso). Suomalaisten yritysten ja tuotteiden suosiminen on aina ollut minulle ja meille tärkeää. Yrittäjän tyttärenä ja yli kymmenen vuoden yrittäjäkokemuksella ei syitä ehkä tarvitse edes kertoa. 

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on Suomalaisen Työn liiton, K-kauppojen sekä suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden yhteistyöhanke, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta suomalaisita tuotteista ja niiden ostamisen myönteisistä vaikutuksista. Jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä kuussa lisää suomalaisia tuotteita tai palveluja, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Pienet teot, isot vaikutukset. Kampanja kestää koko vuoden ja myös Kokkipottila on mukana menossa kerran kuussa vuoden loppuun saakka, ilolla ja innoissaan! 

http://www.avainlippu.fi/avainlippu

Kampanjaan liittyvän haasteen on ottanut vastaan jo liki 10 000 suomalaista - liity joukkoon! Seuraa Sinivalkoisia jalanjäkiä myös Facebookissa.



****

Ruisneliöt porotahnalla
20-30 kpl

4-6 kpl Real ruisleipää (Fazer)

porotahna
1/2 pienehköstä sipulista
200g maustamatonta tuorejuustoa
100 kylmäsavupororouhetta
n. 1/2 tl suolaa
n. 1 tl (makeaa) sinappia
mustapippurirouhetta
tilkka maitoa tahnan notkistamiseen
ruohosipulit

Kuori sipuli ja tee siitä pienenpientä hakkelusta. Sekoita kaikki aineet ja anna maustua hetki. Ruohosipulit voi leikata pätkiksi tai silpuksi - niillä koristellaan neliöt.

****

Salmiakki-valkosuklaaleivokset

1 pussi Super salmiakkeja
muutama pala valkosuklaata

Sulata suklaapalat joko vesihauteessa tai pienellä lämmöllä mikrossa. Laita puolet karkeista lautaselle ja valuta salmiakkien päälle sulaa suklaata. Nosta varovasti leivoksille kansi. Varo painamasta päällimmäistä salmiakkia, ettei suklaa valu välistä pois. Laita leivokset jääkaappiin jähmettymään.

****

www.blogirinki.fi

lauantai 24. toukokuuta 2014

Lemonade tuorepuristetusta sitruunamehusta


Kesän paras juoma syntyy vain kolmesta ainesosasta: sitruunoista, vedestä ja sokerista. Klassinen lemonade eli sitruunajuoma on täydellinen hellepäivän raikastus.

Tänään sitruunajuoma piti tarhurit virkeänä, kun lapio heilui ja saha lauloi keittiötarhaa laajennettaessa. Lemonade on oivallinen juoma paitsi multakasassa nautittuna myös brunssi- tai bilepöydässä. Silloin makeutetun sitruunamehun voi laittaa tarjolle laimentamattomana, ja jokainen voi lantrata itselleen sopivan juoman valitsemallaan lantringilla. Veden voi vaihtaa kuplaveteen tai kuohuviiniin, terästystä voi laittaa tilkan myös vedellä jatkettuun juomaan.


****

Lemonade

2 dl sokeria
2 dl vettä

3 dl tuorepuristettua sitruunamehua (noin 6 sitruunaa)
7-10 dl vettä (tai kivennäisvettä)
mintunlehtiä
jääpaloja

Mittaa kattilaan 2 dl sokeria ja saman verran vettä. Kiehauta ja sekoita, jotta sokeri liukenee veteen. Jäähdytä siirappi. Purista sitruunoista mehu ja sekoita mehu jäähtyneeseen sokeriliemeen. Lisää jääkylmää vettä (tai kivennäisvettä tai kuohuviiniä) ja tarjoa jäiden kanssa. Koristele mintunlehdillä.

****



torstai 22. toukokuuta 2014

Tomaatin kasvatus - taimien karaisu


Taimien karaisulla tarkoitetaan taimien totuttamista tuleviin kasvuolosuhteisiin. Usein karaisun ajatellaan liittyvän vain lämpötilaan, alkukesän ja öiden mahdolliseen viileyteen totuttamiseen, mutta myös yötäpäivää paistava aurinko ja tuuli voivat olla sisällä kasvaneille kasveille tyrmääviä.


Itse olen opetellut hiljalleen tapahtuvan karaisun tärkeyden kantapään kautta. Vuosia sitten kiikutin kaikki taimet innoissani suoraan auringonpaisteeseen ja Perämereltä puhkuvaan tuuleen tuntikausiksi. Vain yksi taimi toipui shokkihoidosta. Sen jälkeen olen ollut hieman viisaampi ja paljon maltillisempi. Tässä havaintojani:

  • Ensimmäinen ulkoilutus on sisällä kasvatetuille taimille rankin. Tee se varoen. Jos käytössäsi ei ole kasvihuonetta, valitse suojaisa paikka, kohtuullisen lämmin ilma ja suojaa taimet harsolla suoralta auringonpaisteelta.
  • Älä pidä taimia ensimmäistä kertaa pihalla liian pitkään. Puoli tuntia tai kolme varttia on ensimmäisenä päivänä riittävä valohoito. Seuraavalla kerralla ajan voi jo tuplata, mikäli sääolosuhteet ovat lempeät. 
  • Harsosta ei ole mitään haittaa kasvulle, joten sitä voi käyttää huoletta (tietysti kukintavaiheessa täytyy varmistaa, että pörriäiset pääsevät töihin). Meillä harso suojaa hiljalleen tehdyn valohoidon jälkeenkin kasvihuoneeseen siirrettäviä taimia liialta auringolta vähintään muutaman päivän, usein pidempäänkin. Harso tasaa myös lämpötilan vaihteluita.
  • Hiljalleen taimet alkavat vähitellen kestää suoraa aurinkoa ja viileämpää ilmaa. Tärkeää on muistaa totuttaa taimet niihin olosuhteisiin, joissa ne tulevat kasvamaankin. Tomaattien kohdalla tarvitaan siis aurinkosiedätystä - ne haluavat paistattelemaan pihan lämpimimmälle paikalle.

ps. Myös varkaiden poisto alkaa olla tomaattien hoidossa ajankohtaista. Lue lisää TÄÄLTÄ.




keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Paahdetulla valkosuklaakreemillä ja seljankukkatahnalla täytetyt pikkuleivät


Kevään juhlat tulevat kesätuulten mukana ja aivan pian tuhansissa kodeissa skoolataan ja keitetään kahvia koko kylälle. Kahvipöydän kunkun ei tarvitse olla kakku; huumaavan hyvät täytetyt pikkuleivät päihittävät kermakakut mennen tullen.

Paahdetun valkosuklaan täyteläinen ja kinuskimainen maku ja hento häivähdys seljankukkatahnaa tekevät täytetyistä pikkuleivistä vastustamattomia. Pikkuleivät ovat yhtäaikaa makeita ja raikkaita, makumaailmaltaan pehmeitä ja vivahteikkaita. Inspiraarionani herkuille toimi aikoinaan perheemme kaikkiin suuriin juhliin kuuluneet piispattaren medaljongit, jotka loppuivat aina kesken. Mokkakreemin sijaan täytin pikkuleivät paahdetulla valkosuklaalla, jonka pehmensin tuorejuustolla. Seljankukkatahna, lemon curdin serkku, lisää mielenkiintoa, eikä ole liian hallitseva, kun sitä sipaistaan keksipohjalle vain aivan ohuelti.


Paahdetulla valkosuklaakreemillä ja seljankukkatahnalla täytetyt pikkuleivät kisaavat yhdentoista muun Blogiringin blogin kanssa Pauligin makuparikisassa, jossa etsitään täydellistä makuparia uudelle, järjestyksessään kolmannelle Presidentti Blend -vuosikertakahville.

Muita mukana olevia herkkuja en ole päässyt maistamaan, mutta uskon oman luomukseni olevan hyvin vahvoilla, niin täydellisen makuparin se kahvin kanssa luo. Äänestä parasta makuparia - voittanut herkku on tarjolla kahvin kanssa herkkusuille Taste of Helsingissä.




****

Paahdetulla valkosuklaakreemillä ja seljankukkatahnalla täytetyt pikkuleivät
noin 50 kpl

pohjat
250g voita
1 dl tomusokeria
5 1/2 dl vehnäjauhoja
1 kananmunankeltuainen

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kevyesti vaahdoksi. Nypi joukkoon vehnäjauhot ja työstä keltuaisen avulla tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina kahdessa osassa kelmupaketteihin ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi. Huolehdi, ettei jääkaapissa ole voimakkaita hajuja, sillä rasvainen taikina imaisee helposti makua.

Ota toinen taikinapaketti jääkaapista. Toinen taikinapala kannattaa säilyttää vielä kylmässä, sillä hieman kohmeista taikinaa on selvästi helpompi työstää kuin pöydällä pehmennyttä taikinaa. Kauli jauhotetulla pöydällä taikinasta noin 3mm paksu levy ja ota muotilla (halkaisija noin 4cm) ympyränmallisia pikkuleipiä. Nosta leivinpaperin päälle pellille ja paista 180-200 -asteisessa uunissa muutama minuutti eli kunnes reunat saavat hivenen kultaista sävyä. Anna jäähtyä leivinpaperin päällä. Pohjat voi pakastaa.


Paahdettu valkosuklaakreemi
200g valkosuklaata
2 reilua ruokalusikkaa maustamatonta tuorejuustoa tai mascarponea

Pilko suklaa uuninkestävään kulhoon tai leivinpaperin päälle ja paahda suklaata noin 140-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Muista, että uuneissa on valtavasti eroja. Tarkkaile tilannetta, älä anna suklaan paahtua liikaa.

Kun suklaa on paahtunut, ota astia uunista ja sekoita tasaiseksi massaksi. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi välillä sekoittaen ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Kreemi on hyvä tehdä vain hieman ennen pikkuleipien täyttämistä, jotta se pysyy pehmeänä. Jos teet kreemin etukäteen, säilytä se jääkaapissa ja pehmennä vesihauteessa levitettävän pehmeäksi. Levitä valkosuklaakreemiä veitsellä tai lusikalla joka toisen pohjan päälle (toisten päälle levitetään hyvin ohuelti seljankukkatahnaa).


Seljankukkatahna
1/2 dl seljankukkamehutiivistettä (laimentamaton)
2 tl limettimehua
1 rkl sokeria
1kananmunan keltuaista
25g voita

Mittaa teräskulhoon tai pieneen kattilaan mehut, sokeri ja keltuaiset. Sekoita ja nosta vesihauteen päälle. Varmista, että alemmassa kattilassa oleva vesi ei osu ylemmän kulhon/kattilan pohjaan - höyry riittää kypsentämään seoksen. Sekoita koko ajan kunnes seos saostuu ja aluksi muodostunut vaahto laskeutuu.

Ota kulho pois vesihauteen päältä ja sekoita joukkoon kuutioitu kylmä voi. Laita jääkaappiin jäähtymään ja jähmettymään. Voit tehdä tahnan hyvissä ajoin etukäteen jääkaappiin odottamaan. Tahna säilyy jääkaapissa vähintään viikon. Levitä tahnaa hyvin ohuelti, sipauksenomaisesti joka toisen pohjan päälle. Paina yhteen kaksi pohjaa: toisessa on paahdettua valkosuklaakreemiä ja toisessa seljankukkatahnaa.


Lisäksi
1 dl tomusokeria
vajaa 1 rkl vettä
paahdettuja ja suolattuja pistaasipähkinöitä

Sekoita tomusokerin joukkoon vajaa ruokalusikallinen vettä ja sekoita tasaiseksi massaksi. Tahna saa olla lusikalla levitettävää mutta ei valuvaa. Rouhi pistaasipähkinät. Sipaise täytettyjen pikkuleipien päälle hieman tomusokeritahnaa ja ripottele päälle pistaasirouhetta.

****

www.blogirinki.fi


maanantai 19. toukokuuta 2014

Falafelit - mainettaan helpompi homma


Falafelit ovat monella tapaa trendiruokaa. Katuruoka elää voimakasta nousukautta kaduilla ja kotikeittiöissä, ja falafelit ovat Lähi-Idässä perinteistä, kadunkulmassa tarjottavaa ruokaa. Ylipäätään Lähi-Idän maut ovat yksi kuumimpia ruokatrendejä - ehkä ei ihan vielä Suomessa, mutta maailmalla aiheesta on kohistu jo tovi.

Itse tehdyillä falafeleilla on turhaan työlään ruoan maine. Työläintä on muistaa laittaa pääraaka-aine sopivaan aikaan kahdentoista tunnin vesikylpyyn, muuta erityisen vaivalloista vaihetta hommassa ei olekaan. Vastoin Eviran suosituksia valmistan falafelit aina liotetuista mutta keittämättömistä kikherneistä; kuuma friteerausöljy kypsentää kyllä taikinan. Pullat voi kypsentää myös uunissa, mutta friteerauksella pinnan saa rouskuvan rapeaksi sisuksen säilyessä pehmeänä ja mehevänä.

Falafelit maistuvat siltään jugurttikastikkeeseen dipattuina, salaatissa tai pitaleivän välissä taboullehin ja grillatun munakoison kanssa.

****

Falafelit
30-35 kpl


400g kuivia kikherneitä
vettä liotukseen

1 sipuli
5 valkosipulinkynttä
nippu lehtipersiljaa
nippu korianteria
kourallinen minttua
1 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl paprikajauhetta
1/2-1 tl chilirouhetta
2 tl suolaa
1/2 dl vehnäjauhoja

rypsiöljyä (noin 1 litra) uppopaistamiseen

Liota kikherneitä noin 12 tuntia. Jos teet liotuksen päiväsaikaan, voit vaihtaa veden välillä, mutta sitä varten ei tarvitse laittaa kelloa soimaan keskellä yötä. Huuhtele kikherneet juoksevalla vedellä ja valuta kuiviksi.

Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet. Hienonna kikherneet ja sipulit sekä yrtit karkeahkoksi massaksi tehosekoittimella tai vastaavanlaisella koneella. Älä tee taikinasta liian sileää. Lisää mausteet ja jauhot ja sekoita huolellisesti.

Kuumenna öljy 170-180-asteiseksi. Öljyn kuumetessa purista kämmenessä massasta pullia, purista pullat mahdollisimmat tiiviiksi. Laske pullat lusikan avulla pienissä erissä (4-5 kerrallaan) kuumaan öljyyn ja paista noin 4-5 minuuttia eli kunnes falafelit ovat kauniin kullanruskeita. Nosta reikäkauhalla valumaan talouspaperin päälle ja paista kaikki pullat samalla tavalla.

****



tiistai 13. toukokuuta 2014

Jugurttinen päärynävispipuuro



Vaikka ajatus kylmästä kaurapuurosta puistattaisi, sinnittele sivulla vielä hetki. Jugurttinen päärynävispipuuro on nimittäin raikasta, sopivasti makeaa ja samettista, kylmää kaurapuuroa.

Perusraaka-aineet ovat samat kuin omenatuorepuurossa: desi kaurahiutaleita, noin kaksi desiä maustamatonta jugurttia ja hedelmä. Vispipuuro vaatii tuorepuuroa enemmän kärsivällisyyttä, sillä samettisen lopputuloksen edellytyksenä on kaurahiutaleiden ja päärynän hienontaminen sekä ilmavuutta tuova vatkaus. Aamuun kärsivällisyysharjoituksia ei tarvitse kuitenkaan jättää; puuron voi tehdä valmikksi jo illalla.

****

Jugurttinen päärynävispipuuro
1(-2) annosta

1 dl kaurahiutaleita
2 1/2 dl vettä
n. 1 1/2 dl maustamatonta jugurttia
1 reilun kokoinen, kypsä päärynä
hieman suolaa
1/2 - 1 tl inkiväärijauhetta (tai tuoreesta inkivääristä puristettua mehua)
puristus limetti tai sitruunamehua
vaniljaa myllystä (tai 1 tl vaniljasokeria)

Tee kaurahiutaleista hienoa jauhoa tehosekoittimessa. Keitä jauhosta ja vedestä puuro, mausta pienellä määrällä suolaa ja jäähdytä hieman. Kuori päärynä ja muusaa se joko aivan tasaiseksi pyreeksi tai enemmän sattumia sisältäväksi muussiksi (suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa). Lisää päärynäpyre puuron joukkoon. Mausta inkiväärillä ja limetinmehulla sekä vaniljalla.  Lisää jugurtti ja sekoita tasaiseksi. Voit laittaa puuron odottaamaan aamua jääkaappiin. Vatkaa puuro kuohkeaksi joko käsivispilällä tai koneella. Tarkista maku, lisää halutessasi raikkautta limetistä tai inkivääriä. Jos päärynä ei ole kovin makea, saattaa puuro tarvita pientä lisämakeutusta. Syö puuro viileänä ja ripottele halutessasi päälle hieman kanelia.

****

Kesä tulee, ja kesän mukana lomat, juhlat, reissut ja toivottavasti helteet. Usein myös ruokavalio muuttuu sään ja elämänrytmin mukana. Lämpimässä säässä ei aina tee mieli syödä samoja ruokia kuin talvella, kauppojen (tarjous)valikoima muuuttuu, torit ja terassit kutsuvat, grillikausi alkaa ja aikatalut menevät monella ainakin loman ajaksi uusiksi.
Monella myös liikuntatottumukset muuttuvat; osa liikkuu huomattavasti enemmän kuin normaalisti, osa raivaa kalenteristaan lähes kaiken liikunnan pois loma-ajaksi. Neljän viikon loma näkyy helposti vyötäröllä, jos juhlistaa jokaisen lomapäivän jokaista ateriaa ylimääräisillä herkuilla. Myös kesäisissä juhlissa voi vähän miettiä, että tarvitseeko kaikkia kahvipöydän antimia santstata useampaa kierrosta...
Kesän tuomista muutoksista huolimatta omissa ruokailuissa kannattaa edelleen pyrkiä säännöllisyyteen ja enimmäkseen fiksuihin valintoihin. Hyvä ruokarytmi kantaa yli juhlien ja reissujen, ja antaa virtaa nauttia vapaa-ajasta myös kesän työpäivien jälkeen. Hannelen kehittelemä jugurttinen päärynävispipuuro tuo mukavaa raikkautta ja vaihtelua rutiineihin. Se toimii loistavasti aamun pirteänä starttina ja vauhtia lisäävänä välipalana. Kuvittelepa aloittavasi päiväsi vatsaa hellivällä puurolla vaikka aurinkoisella parevekkeella, pihalla tai laiturilla istuskellen ja kiireettömästä aamusta nauttien. Tai lusikoi se nopeana, hiilihydraatti- ja proteiinipitoisena välipalana pyörälenkin jälkeen kun olet jo syöksymässä kaveriporukan rantalentis-turnaukseen. Tule kesä - minä odotan sinua jo!
-Terhi

Aamupalahaaste on osa yhteistyössä Liikuntakeskus Hukan kanssa suunniteltua ja toteutettua juttusarjaa. Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkonen kommentoi hukkalaisille kehittämiäni reseptejä sekä kannustaa ruokabloggaajaa treeneissä. Hukka -tunnistetta klikkaamalla pääset lukemaan aiempia kirjoituksia. Muistathan seurata Kokit ja Potit -ruokablogia myös Facebookissa ja Twitterissä tai Pinterestissä ja Instagramissa.

 Liikuntakeskus Hukka tarjoaa personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit 
sekä bloggaajan treeniohjelman.


lauantai 10. toukokuuta 2014

Oulun paras brunssi


Helsingissä parasta brunssia saa Sandrosta. Oulussa parasta brunssi saa, kun joukko paikallisia bloggaajia laittaa pöydän koreaksi.


Kohotimme maljan keväälle ja yöhön asti jatkuvalle valolle, kun tänään kokoonnuimme iltapäiväbrunssille Kokkeillaan -blogin kotipesään. Kohotimme maljat myös upeille mauille - hämmästelen oikeasti joka kerta muiden ruokabloggaajien herkkuja syödessä, kuinka taitavia kotikokkeja blogimaailmaan mahtuukaan. 




Kuohuvan lisäksi tarjolla oli Pastanjauhajien Bloody Mary -salaattia sekä lammaspateeta suolakurkulla ja smetanalla, isäntäväen taiteilemaa parsaterriiniä, pekoni-munakuppeja, pestomarinoituja kasviksia ja char siu bao -nyyttejä, joille kastikkeeksi vein makeaa chilikastiketta limetwistillä.



Muista syödä välillä -blogin Rommirusina toi ensimmäisiin blogikemuihinsa tullessansa herkullisia ja hedelmäisiä pizzapiiraita ja Helsingistä kotikonnuille brunssille tullut Peruspöperö-Virpi juustoja ja patonkia. Kattaus oli täydellinen, kun kahvin kanssa nautimme vielä jo aiemmin herkuksi havaittua seljankukkatartalettia.




maanantai 5. toukokuuta 2014

Salaattinyytit makealla chilikastikkeella


Oman maan satoa saa vielä odottaa vielä ikuisuudelta tuntuvat hetken, mutta mieli halajaa jo kesän makuja ja raikkautta. Salaattinyyteissä keskiössä ovat kaksi suosikkiamme: salaatti ja chili. Rapeaan salaattiin sisään on kietaistu porkkanaa, kurkkua, tuoreita yrttejä sekä riisinuudelia. Sisään sopivat myös lisää ruokaisuutta tuovat katkaravut tai nyhtöpossu. Ruohosipuli saa kunnian toimia maukkaana nirunaruna.



Nyytit dipataan makeaan chilikastikkeeseen, jonka tekemiseen ei mene kuin hetki. Limetti tuo tuttuun, makeaan kastikkeeseen kaipaamaani raikkautta. Makeaa chilikastiketta kannattaa keittää kerralla vaikka tupla-annos; se sopii mahtavasti monen kesäisen ruoan raikastukseksi.


****

Salaattinyytit 

salaatinlehtiä
porkkanaa
kurkkua
korianteria
minttua
ohutta riisinuudelia eli vermiselliä (+soijaa)
ruohosipulia

Kuori porkkanat ja leikkaa niistä aivan ohutta tikkua tai raasta ne julienne-leikkurilla. Tee myös kurkusta pientä tikkua. Kypsennä riisinuudeli pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta se halutessasi tilkalla soijakastiketta. Laita korianteri ja minttu myös valmiiksi.

Ainekset voi laittaa kulhoihin, jolloin jokainen voi tehdä nyyttinsä itse. Tai sitten laitat hieman täyteaineita salaatinlehden päälle ja kääräiset rullaksi tai nyytiksi hieman riippuen salaatin koosta ja salaattilajikkeesta. Sido kiinni varovasti ruohosipulilla. Tarjoile makean chilikastikkeen kanssa (ohje alla).

****

Makea chilikastike

1 dl riisi(viini)etikkaa
3/4 - 1 dl sokeria
1/2 dl vettä
1/2 tl suolaa
4-5 reilunkokoista, punaista chilipalkoa
2-3 valkosipulinkynttä
2 tl tuoretta inkivääriä
puolikkaan limetin kuori ohuelti raastettuna

2 tl kylmää vettä
2 tl maissitärkkelystä (maizena)

Sekoita kattilassa etikka, sokeri ja vesi. Kiehauta. Lisää pieneksi silputut chilit (poista siemenet ja siemenkiinnikkeet halutessasi), kuoritut ja hienonnetut valkosipulinkynnet sekä kuorittu ja raastettu inkivääri. Pese limetin kuori kuumalla vedellä ja raasta ohuelti vihreää osaa noin puolen limetin verran seoksen joukkoon pienimmällä mahdollisella terällä. Keitä hiljalleen muutama minuutti.

Seoksen poreillessa sekoita kylmä vesi ja maissitärkkelys tasaiseksi liemeksi. Kaada kiehuvankuuman kastikkeen joukkoon koko ajan samalla sekoittaen. Keitä vielä pari kolme minuuttia, jotta kastike hieman suurustuu ja samalla kirkastuu.

Purkita kuuma kastike puhtaaseen lasipurkkiin tai pulloon ja tarjoa jäähtyneenä. Säilytä jääkaapissa.

****

Tämä juttu on osa Blogiringin ja Kauppapuutarhaliiton kampanjaa. Minulle iloisena yllänyksenä tuli, että tuikituttujen kotimaisten kasvisten joukkoon ovat nousseet myös kotimaiset, sirkkalehtimerkityt chilipaprikat. Hienoa! Sirkkalehtimerkki on luotettava kotimaisten puutarhatuotteiden tunnus, jolla merkityt tuotteet ovat taatusti korkealaatuisia ja Suomessa viljeltyjä. Vihannes.net -sivustolta löydät tietoa ja tarinoita kotimaisista kasviksista sekä oivallisia reseptejä. Vihannes.net on myös Facebookissa.

www.blogirinki.fi
 Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto ry


lauantai 3. toukokuuta 2014

Sushisalaatti


Tykkään näpertämisestä ja koen pienten ruokien laittamisen usein suorastaan terapeuttiseksi, mutta välillä suuret linjat ja nopeat liikkeet on ainoa oikea tie. Sushisalaattia teimme ensimmäistä kertaa vuosia sitten, ja Hannan kirjoitettua sushikulhosta muistin, että oikotie onneen on sittenkin olemassa.

Salaatti maistuu hämmentävästi sushilta, kun haarukallisessa on kasviksia, merilevää, gari-inkivääriä sekä soijaa ja wasabia sisältävää kastiketta. Joskus vain täytyy oikoa mutkia suoraksi.

****

Sushisalaatti

kastike (2-4 annosta)
2 rkl soijaa
2 rkl seesamiöljyä
2 rkl riisietikkaa
n. 1 1/2 tl wasabitahnaa
1/2 tl hunajaa

lisäksi
salaattia
keitettyä riisiä (voit halutessasi maustaa riisietikalla, suolalla ja sokerilla)
garia
avokadoa
katkarapuja (ja/tai lohta)
kurkkua
seesaminsiemeniä
kuivattua merilevää palasteltuna

Keitä riisi ja mausta se halutessasi riisietikalla, suolalla ja sokerilla, kuten oikeaakin sushia tehtäessä. Sekoita kastikkeen ainekset huolella sekaisin. Kokoa salaatti mieltymystesi mukaan ja lusikoi sekaan kastiketta.

****



torstai 1. toukokuuta 2014

Pikkelöity selleri


Vaikka tuore varsiselleri ei olekaan suurta herkkuani, on se mitä mainioin raaka-aine monessa ruoassa. Esimerkiksi jauhelihakastikkeiden aatelisen valmistukseen se kuuluu olennaisena osana. Idean pikkelöityyn selleriin olen saanut Helsiki-Vantaan lentokentällä, jossa sitä tarjoiltiin työreissu-on-pulkassa-prkl viinilasillista suloistuttaneen juuston kanssa.

Päädyin pikkelöimään sellerisiivut klassisessa 1-2-3-liemessä, joka on osoittautunut erinomaiseksi valinnaksi. Makeutta ja happoa on riittävästi, mutta sellerin omalle, pikkelöinnistä pehmentynyneelle maulle jää tilaa. Pikkelöity selleri on hyvää manchegomaisen juuston kanssa, salaatissa tai syötynä siltään lisäkkeenä. Myös liemi kannattaa myös hyödyntää, niin maukasta se on.

****

Pikkelöity selleri

sellerinvarsia

liemi
1 osa väkiviinaetikkaa
2 osaa sokeria
3 osaa vettä

Leikkaa selleristä kanta ja tupsukat pois. Huuhtele varret ja siivuta noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Lado sellerisiivut puhtaaseen lasipurkkiin. Kiehauta pikkelöintiliemi ja varmista, että sokeri sulaa liemeen. Sekoita ja kaada kuuma liemi sellerien päälle. Sulje kansi, jäähdytä huoneenlämmössä ja laita jääkaappiin. Anna sellerien maustua vähintään viikko (mielellään kaksikin). Avattu purkki säilyy jääkaapissa vähintään kuukauden, kun otat purkista aina puhtaalla ottimella.

****
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails