maanantai 30. joulukuuta 2013

Greippidrinkki - malja alkavalle vuodelle!


Kohotetaan malja alkavalle vuodelle! Tulkoon siitä ilon ja onnistumisten vuosi.

Jep. Melko lällyä. Mutta sellainen minä olen, pehmojen pehmo. Onneksi raikas ja pirskahteleva greippidrinkki tuo hommaan hieman särmää.

****

Greippidrinkki 

tähtianiksella maustettu siirappi (n. 1 1/2 dl valmista siirappia)
1 dl vettä
1 dl sokeria
1 tähtianis

tuorepuristettua (veri)greippimehua
kuohuviiniä

Mittaa siirapin ainekset kattilaan ja kiehauta sen verran, että sokeri sulaa. Jäähdytä siirappi ja anna tähtianiksen lillua liemessä.

Sekoita drinkki makusi mukaan. Tarkkoja määriä on mahdoton antaa, sillä greippien makeus/hapokkuus ja käytetty kuohuviini vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Itse lorautin sentin pari siirappia pohjalle ja kaadoin päälle mehua ja viiniä noin 1:1. Ja sitten säädetään: makean ystävä lisää tietysti siirappia, happaman ystävä säätää makua lisäämällä mehua tai viiniä.

****

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Kokit ja Potit -musiikkivideon myötä onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2014!




Hyvää joulupäivän aamua, ystävät!

Juhlan kunniaksi julkaisemme jotain uutta ja ennennäkemätöntä - ensimmäisen Kokit ja Potit -musiikkivideon! Videossa yhdistyvät yhteiset ja omat intohimomme: ruoka, (ruoka)kuvaus ja musiikki. Videoon on koottu kuluneen vuoden aikana ottamiani valokuvia. Musiikki on herra Kokin sovittama, laulama, soittama ja miksaama, valloittava versio tutusta joululaulusta.


Kokit ja Potit -musiikkivideo

Kokkipottilan kaksikko toivottaa levollista, sykähdyttävää, herkullista, 
rentouttavaa ja riemukasta joulun aikaa ja iloa vuodelle 2014!


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Puolukkapavlovat suolakaramellikastikkeella - joulun paras jälkiruoka


Onko joulun tai uuden vuoden jälkiruoka vielä päättämättä? Tai pyhien kyläreissuun olisi kiva viedä jotain matkassa kulkevaa herkkua - siis jotain muuta kuin konvehteja? Helpotan vähän päätöstäsi. Makean ja rapean marengin, hieman kirpeän puolukan, pehmeän kerman ja makeansuolaisen kastikkeen yhdistelmä on jotain ihan superia. Ja suolakaramellikastiketta voi syödä suoraan purkista tarjota myös jäätelön, kuumennettuna jäisten karpaloiden tai hedelmälohkojen kanssa. Eikä kastikkeessa ole paljon yhtään kaloreitakaan. Niin, tai siitä asiasta Terhi* saattaa olla toista mieltä.

Marenkipohjat ja kastikkeen voit tehdä vaikka tänään, ne säilyvät hyvinkin jouluun saakka. Marengit säilyvät kuivassa talvihuoneilmassa siltään tai purkkiin pakattuina. Kastike säilyy jääkaapissa toista viikkoa, joskin sen kanssa täytyy olla tarkkana; sillä on taipumuksena hävitä jääkaapista.


****

Puolukkapavlovat suolakaramellikastikkeella

marenkipohjat
2 kananmunan valkuaista
1 dl sokeria
1 tl perunajauhoja
tilkka (noin 1/2 tl) omenaviinietikkaa

täyte
5 dl puolukoita
n. 1 dl tomusokeria

kuohu- tai vispikermaa
jäisiä puolukoita tai karpaloita

suolakaramellikastike
2 1/2 dl sokeria
100g voita
1 1/2 dl kuohukermaa 
1/2 - 1 tl laadukasta suolaa (esim. sormisuolahiutaleita)

Tee marenkipohjat: Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Muista, että keltuaista ei saa mennä valkuaisten joukkoon. Vaahdota valkuaisia voimakkaasti vatkaten. Kun vaahto pysyy kasassa, lisää osissa sokeri, johon on sekoitettu perunajauhot. Vatkaa, kunnes valkuaisvaahto on kiiltävää ja kovaa. Lisää lopuksi etikka ja sekoita huolellisesti. Voit tehdä joko pieniä (esim. 5 cm halkaisijaltaan) pavlovapohjia tai yhden suuremman. Pienet marengit voivat olla matalia, kuvassa olevat ovat keskimäärin sentin korkuisia. Paista marenkeja 125 asteisessa uunissa, kunnes ne ovat keveitä ja rapeita. Pienet valmistuvat alle tunnissa.

Karamellikastiketta varten tarvitset pinnoitetun paistinpannun, puuhaarukan tai vastaavan, pienen vispilän ja hyvät hermot. Homma ei ole vaikea, mutta se vaatii tarkkuutta. Mittaa ainekset valmiiksi. Kumoa sokeri pannulle ja säädä levy keskilämmölle. Anna sokerin lämmetä, liikuttele sitä välillä puuhaarukalla, jotta se lämpeää tasaisesti. Kun sokeri alkaa sulamaan, sahaa puuhaarukalla paistinpannua ristiin rastiin ja pienennä lämpöä. Sokeri ei saa palaa. Tavoitteena on toffeen värinen, kaunis, paahtunut sokeriliemi. Kun sokeri on sopivan väristä, lisää voi muutamassa erässä. Vaihda käteen vispilä ja pyörittele varovasti voi ja sokeriliemi sekaisin. Se saattaa kestää hetken, mutta onnistuu kyllä. Kun seos on tasainen, ota pannu liedeltä ja kaada vähitellen joukkoon kerma koko ajan samalla sekoittaen. Jos kastike paukkuuntuu, lämmitä sitä varovasti pienellä lämmöllä hellalla uudestaan. Sekoita lopuksi kastikkeeseen suola ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kastike jääkaapissa.

Survo puolukat sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi ja makeuta tomusokerilla. Vatkaa kerma. Kokoa pavlovat laittamalla kermavaahtoa ja puolukkasosetta marenkipohjan päälle. Valuta suolakaramellikastiketta leivosten päälle ja koristele jäisillä puolukoilla tai karpaloilla. Tarjoa heti. Voit myös laittaa kaikki ainekset esille, jolloin jokainen saa koota oman herkkunsa "pavlovabaarista".

****
*Joulu on perinteisesti rentoutumisen ja herkuttelun aikaa ja hyvä niin. En siis tällä kertaa niinkään kommentoi herkkujen ravintosisältöjä, sillä se lienee joulun aikaan toissijaista. Sen sijaan tarjoan muutaman vinkin joulunpyhiin. Lupaan, että näillä vinkeillä paluu arkeen onnistuu samassa vaatekoossa kuin lomallelähtökin.
  1. Joulu kestää kalenterin mukaan kolme päivää. Sitten on erikseen uusivuosi ja loppiainen. Ei siis ole välttämätöntä juhlia ja herkutella kahta viikkoa putkeen... Mutta juhlapyhistä tulee ja kannattaa nauttia!
  2. Ehdotan, että jokainen joulunviettäjä nauttii (joulu)ateriansa kutakuinkin normaalilla ateriarytmillä myös juhlapyhinä. Aterioiden lisäksi voi sitten napostella ne herkut, jotka aterian jälkeen vielä maistuvat. Nälän kasvattaminen herkkupöytiä varten tai oikeista aterioista kieltäytyminen herkkujen hullaannuttaessa johtaa väistämättä herkkuövereihin. Been there, done that.
  3. Älä jemmaa herkkuja ylettömiä määriä kotiisi ja vierasvaraksi, vaan suunnittele karkeasti mitä on tarjolla, milloin ja minkä verran. Herkut maistuvatkin paremmilta, kun niihin voi aidosti keskittyä.
  4. Mieti joka päivälle joku aktiviteetti, olkoon se sitten vaikka jouluinen kävelylenkki, ja pidä siitä kiinni.
  5. Nauti joulusta hyvin mielin, ja palaa arkeen sitten kun sen aika on.
Hyvää joulua kaikille!
-Terhi
Juttu on osa Liikuntakeskus Hukan kanssa yhteistyössä toteutettua juttusarjaa. Edelliset jutut löydät alla olevista linkeistä. Seuraavan kerran asian äärelle palataan tammikuussa, jolloin edessä on raaka paluu arkeen.
Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka.


maanantai 16. joulukuuta 2013

Lihafondue valkoviiniliemellä


Nyt ravistellaan rajoja. Valkoviiniä ei useinkaan mielletä liharuokien kumppaniksi tai osaksi niiden valmistusta, mutta koska elämä on leikki ja ruoanlaitto hauskanpitoa, ei näennäisistä säännöistä kannata välittää.

Lihafonduen liemi syntyi kuivasta valkoviinistä, kasvisliemestä ja mausteista. Erinomaista! Valkoviini toi lihafonduen liemeen raikkautta ja hapokkuutta, ja liemessä kypsytetyt lihapalat ja kasvikset saivat herkullisen makuhunnun. Meillä lihana käytettiin villinä vaeltaneen hirven filettä, mutta mikä tahansa laadukas ja murea liha sopii kypsennettäväksi fondueliemessäkin. Kasviksista parsakaali on ehdoton suosikkimme. Myös paprika, kiinankaali ja kukkakaali ovat herkkuja valkoviiniliemessä kastettuina.


Tällä viikolla kahdessatoista Blogiringin blogissa vietetään luomuviikkoa Emilianan inspiroimana. Käy äänestämässä suosikkiasi luomukuvakisassa, jossa Kokit ja Potit on mukana lihafonduekuvalla. Äänestäneiden kesken arvotaan luomutuotekori inspired by Emiliana, ja jos voitan kisan, lupaan valita palkinnoksi saatavalla Chez Mariuksen nettikaupan lahjakortilla myös jotain kivaa blogissa arvottavaksi. Että vink vink ja win-win!

****

Lihafondue valkoviiniliemellä

liemi
3 dl kasvis- tai lihalientä
3 dl Emiliana Natura luomuvalkoviiniä
n. 1 tl suolaa (liemen suolaisuus huomioiden)
1 rkl hunajaa
1-2 laakerinlehteä
2-4 valkosipulinkynttä
muutama tuore timjaminoksa
muutama mustapippuri

lisäksi
luomulihaa (esim. naudan sisäfile)
kasviksia (esim. parsakaalia, paprikaa, herkkusieniä)
hyvää tuoretta, vaaleaa leipää

piparjuurimajoneesi
1 kananmunankeltuainen
2 tl dijon-sinappia
1 1/2 dl rypsiöljyä
2 rkl tuoretta tilliä
n. 1 tl piparjuurta raastettuna
suolaa
mustapippuria
 


Tee majoneesi: erota kananmunasta keltuainen. Sekoita keltuaisen joukkoon sinappi ja sitten öljy hyvin pienissä erissä samalla voimakkaasti vatkaten. Mausta majoneesi suolalla, etikalla ja piparjuurella. Anna maustua hetki, maista ja säädä tarvittaessa makuja.

Pilko kasvikset sopiviksi suupaloiksi. Puhdista lihan mahdollisista kalvoista ja kuutioi se. Muista, että pienet palat kypsyvät nopeammin.

Kiehauta kattilassa kaikki liemen ainekset. Jos sinulla on aikaa, nosta liemi pois levyltä ja anna makujen tasaantua hieman. Siivilöi "roskat" pois ja kaada liemi fonduepannuun. Valkosipulinpalaset voit jättää liemeen. Maista lientä. Sen tulee olla melko suolaista, jotta liemi antaa riittävästi makua kypsennyksen aikana.

Ota (fondue)haarukkaan haluamasi ainekset ja anna kypsyä liemessä sopivasti. Nauti piparjuurimajoneesin ja tuoreen leivän kanssa.

****



torstai 12. joulukuuta 2013

Rapea ruis-seesamnäkkäri


Taloudessamme asuu pari näkkärihirmua, eikä meillä muita sitten asukaan, jos nelijalkaisia assareita ei otetan laskuun. Rapeaa näkkileipää on kaapissa aina ja sen loppuminen on luonut pakottavan tarpeen kauppaanlähdölle. Vaan eipähän luo enää! Rapea näkkäri syntyy nimittäin ihan pienellä vaivalla kotonakin.

Taikinan käsituntumalla ja siitä juuri sopivan rukiista ja rapeaksi paistuvaa. Osasta taikinasta otin piparimuotilla hauskoja sienileipiä ja osan leikkelin taikinapyörällä pari suupalan kokoiseksi lastuksi. Näkkäri on osoittautunut hitiksi juustopöydässä ja iltapäivän pelastajaksi siltään napsittuna.



****

Rapea ruis-seesamnäkkäri

2 1/2 dl vettä
1/2 tl kuivahiivaa (tai pikkunokare tuorehiivaa)
1 tl suolaa
1/2 dl seesaminsiemeniä (lisäksi halutessasi päälle)
4 dl ruisjauhoja
vajaa 3 dl vehnäjauhoja

Sekoita veteen hiiva ja suola sekä siemenet. Lisää jauhoja vähitellen samalla voimakkaasti vatkaten; emme halua paukkuja. Lisää jauhoja kunnes taikina on melko jämäkkää. Työstä taikinaa käsin noin kymmenisen minuuttia, voit myös valjastaa yleiskoneen käyttöön. Jätä taikina lepäämään huoneenlämpöön vähintään puoleksi tunniksi.

Jaa taikina osiin ja kaulitse runsaassa (ruis)jauhossa mahdollisimman ohueksi. Voit tehdä taikinasta piparimuotilla pikkunäkkäreitä, leikata taikinapyörällä neliöiksi tai jättää ronskimmaksi levyksi. Paista 200-225 uunissa noin 5-8 minuuttia (isot leivät tarvitsevat enemmän aikaa) tai kunnes leivät ovat napakoita ja saaneet hieman väriä. Huomaa, että hieman väriä -vaiheesta palaneeksi kuluu aikaa vain pikkuruinen hetki (nimim. kokemusta on). Leivät saavuttavat lopullisen rapeuden jäätyessään kunnolla, viimeistään seuraavana päivänä näkkäri on rouskuvan rapeaa.

Tarjoile näkkäri simppelisti voin kanssa tai esimerkiksi osana juustopöytää.

****

lauantai 7. joulukuuta 2013

Taatelia, sinihomejuustoa & ilmakuivattua kinkkua



Taatelin makeus sekä juuston ja ilmakuivatun kinkun suolaisuus saavat makuhermot hyrisemään. Yhdistelmä on koukuttava erityisesti glögin kanssa nautittuna. Sinua on varoitettu.

****

Suupalat taatelista, sinihomejuustosta ja ilmakuivatusta kinkusta

kuivattuja, pehmeitä taateleita
sinihomejuustoa
ilmakuivattua kinkkua (esim. serrano)

Tee taateleihin viilto ja poista kivi, mikäli kaupan täti ei ole tehnyt sitä valmiiksi. Laita hahloon reilu siivu sinihomejuustoa ja kääräise ympärille suikale ilmakuivattua kinkkua. Kinkkuviipaleet kannattaa leikata pitkittäin kahteen tai kolmeen osaan, näin viikuna ei huku kinkun katveeseen.

****


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Miang kham - loistava thaimaalainen sormisyötävä



Tarvitaan hieman kärsivällisyyttä silppuamiseen, tarkkuutta paahtamiseen ja hetki aikaa surauttaa kastike - niin helppoa on koota loistava thaimaalainen sormisyötävä Miang kham. Suomeksi Miang kham tarkoittaa lehteen käärittyä ruokaa, joka kertookin koko tarinan. 

Salaatinlehden sisään voi laittaa melkein mitä vain, mutta tyypillisesti tarjolla on maapähkinöitä, kookoslastuja, limettiä, kuivattuja katkarapuja, sipulisilppua sekä mausteeksi inkivääriä, chiliä ja suolaisen makeaa kastiketta. Ja kun jokainen saa koota mieleisensä nyytin, ei kompromisseja tarvitse tehdä. 


****

Miang kham - loistava thaimaalainen sormisyötävä

kastike
1dl kuorittuja, suolattomia maapähkinöitä
1/2 dl kookoslastuja tai -hiutaleita 
1/2 dl palmusokeria
1/2 dl kuivattuja katkarapuja
1/2 dl kalakastiketta (nam pla)
1/2 dl vettä
1 tl tuoretta inkivääriä

lisäksi
salaatinlehtiä (esim. keräsalaatti)
shalottisipulia
kuorittuja, suolattomia maapähkinöitä
kookoslastuja tai -hiutaleita
kuivattuja katkarapuja 
tuoretta inkivääriä
tuoretta chiliä
limettiä (osta useampi, jos syöjiä on enemmän kuin yksi)

Aloita paahtamalla kuivalla pannulla keskilämmöllä maapähkinät kunnes ne ovat saaneet kauniin värin. Varo polttamasta. Paahda myös kookoslastut/-hiutaleet kullanruskeiksi. Laita kuivatut katkaravut likoamaan kylmään veteen. Huom! Paahda ja liota samalla täytteiksi tarkoitetut pähkinät ja kookoslastut sekä kuivatut katkaravut. Kastikkeesta riittää useaan kymmeneen salaattikääröön, varaa täytteitä syöjien määrän mukaan.

Mittaa kastikkeen ainekset tehosekoittimeen tai vastaavaan, jos haluat jumpata, käytä morttelia. Aja ainekset kastikkeeksi. Maista ja säädä tarvittaessa makua. Tavoitteena on suolaisen makea kastike/tahna.

Silppua sipuli(t), chili(t) ja inkivääri. Kuori limeteistä vihreä ja valkoinen kuori, jolloin jäljelle jää vain hedelmäliha. Lohko hedelmäliha leikaten veitsellä aina kalvon vierestä. Kalvoja emme halua syödä, hedelmälihan kyllä. Silppua hedelmälihalohkot pienemmäksi.

Laita täytteet joko pieniin kippoihin tai kasoihin isolle tarjoilulautaselle. Poista salaatista kanta ja laita myös se tarjolle.

****


Tarjosin Miang khamia eilen Oulun ruokabloggaajien pikkujouluissa, ja jos oikein ymmärsin, hekin tykkäsivät. Jos haluatte nähdä, mitä muuta Aina nälkä -blogin kotipesässä järjestetyissä, hulvattomissa kemuissa syötiin, suosittelen klikkaamaan Kokkeillaan -blogiin tai Makuja kotoa -blogiin. Pastanjauhajat raportoivat varmasti pian illan jouluoluttastingista, jossa neljää jouluolutta arvioitiin sekä sanallisesti että kouluarvosanoin.

Ohjeen ainesosat lunttasin muutamilta nettisivuilta sekä Korianteria ja sitruunaruohoa -keittokirjasta, määrät säädin oman suun mukaan. Useimmat reseptit ovat yllä olevaa monimutkaisempia, mutta yksinkertaisuus on valttia (vai laiskuutta...).

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

5 täytettä moneksi muuntuville rieskarullille


Se voi olla wrappi, rulla tai leipä. Sen voi koota ronskeiksi paloiksi leikatuista täytteistä tai levittää rieskan päälle tahnaksi sekoitettua täytettä. Ja kuten lupasin, samalla reseptillä hoituu niin pikkujoulujen tarjoilut kuin ilta- tai välipalatkin, miksi ei lounaskin. Kätevää, etten sanoisi!

Kaikki viisi täytevaihtoehtoa ovat erinomaisia: Mangon, kanan ja korianterin yhdistelmä on raikas ja kinkun ja karpalon liitto jopa hieman jouluinen. Ricottajuusto ja muut italialaiset maut sopivat rieskan lisäksi myös pastan kaveriksi. Aiemmin julkaistut poro-omenatäyte sekä helposti vegaanistikin  valmistettava hummus heiloineen kuuluvat ehdottomasti myös samaan erinomaisuuskategoriaan.

****

Rieskarullat - 5 täytettä

rullattavia, ohuita rieskoja (tai tortilloja)

Mangoa, kanaa & korianteria
maustamatonta tuorejuustoa (esim. 100g)
1/2 mango
1 broilerin rintafile
2-3 rkl sitruunamehua
1-2 tl hunajaa
suolaa & mustapippuria
tuoretta korianteria
(avokadoa)
salaattia

Paista broilerin file pannulla tai uunissa. Suolaa kypsä file kuumana ja huiski päälle hunajaa ja sitruunamehua, halutessasi myös pippuria. Anna maustua hetki. Kuori mango ja leikkaa siitä sopivia paloja wrapin väliin tai pientä silppua tahnaa varten. Jos teet tahnaa, sekoita kaikki pienityt ainekset yhteen ja tarkista suola, pippuri ja sitruunan määrä. Salaattia ei kannata silputa tahnan joukkoon - näyttää paremmalta!

- - - -

Kinkkua & karpaloita
ranskankermaa tai maustamatonta tuorejuustoa (esim. 100g)
100g kinkkua
1-2 tl sinappia
kourallinen kuivattuja karpaloita
1-2 tl omenaviinietikkaa
tuoretta persiljaa
mustapippuria
suolaa
(tilkka maitoa notkistukseen)
salaattia tai tuoretta pinaattia

Helppoa kuin heinänteko: silpuksi (salaattia lukuunottamatta), sekaisin ja makujen tarkistus.

- - - -

Ricottaa & italian makuja
ricottajuustoa (esim. 200g)
noin 1 dl oliiveja
noin 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1-2 rkl sitruunamehua
noin 1 tl sitruunan raastettua kuorta
tuoretta basilikaa
tuoretta pinaattia
tuoreita kirsikkatomaatteja

Pese huolella sitruunan kuori kuuman veden alla. Valuta oliiveista neste ja nosta aurinkokuivatut tomaatit talouspaperin päälle, jotta liika öljy imeytyy pois. Muutoin toimitaan edellisten reseptien tapaan ja tavoiteltavan lopputuloksen mukaan. Jos täytteestä tekee tahnaa, ei kirsikkatomaatteja (eikä pinaattia) kannata silputa joukkoon, sillä ne tuovat liikaa kosteutta. Voit tarjota ne rullien lisänä kuten kuvassa. Wrapissa se ei ole niin nökönuukaa.

- - - -

Poroa & omenaa
löydät reseptin täältä

- - - - 

Hummusta, kasviksia & fetaa 
löydät reseptin täältä


****

Resepteissä tuorejuuston, ricotan tai ranskankerman määrä on jätetty avoimeksi. Suluissa oleva määrä on sopiva määrä tahnamaiseksi täytteeksi. Jos täytteen kääräisee nopsasti wrapiksi, voi valkoista ainetta käyttää niukemmin tai vaihtaa vaikka kermaviiliin tai smetanaan, jotka tuovat kastikemaista fiilistä. Paloiksi leikattavien rullien on hyvä antaa tekeytyä jääkaapissa jonkin aikaa, jotta maut tasaantuvat ja rieska saa sopivasti pehmeyttä.


"Ravintovalmentajana törmään usein kysymyksiin: "Jos säännöllinen ateriarytmi on hyväksi, niin minkälaisia eväitä minä voisin sitten kuljettaa mukanani?" ja "Mitä voisin syödä iltapalaksi, kun se ainainen voileipä kyllästyttää?" Hyvä, ja ehkä vähän yllättäväkin vaihtoehto on erilaiset wrapit. Ne kulkevat helposti mukana, ja täytteisiin saa vaivattomasti vaihtelua. Laadukkaat raaka-aineet valitsemalla wrapeista saa todella hyvää evästä treenin tueksi. Nappaa wrapit mukaan päivän menoihin, tai nautiskele ne rauhassa iltapalaksi treenin jälkeen. Painonhallitsija voi vielä keventää wrappejä käyttämällä täytteessä kevyttuorejuustoa tai -kermaviiliä, ja kietaisemalla wrapin väliin runsaasti kasviksia."
-Terhi
Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka. 
Juttu on osa Liikuntakeskus Hukan kanssa yhteistyössä toteutettua juttusarjaa. Seuraavassa osassa heittäydytään joulutunnelmaan ja leivotaan viettelevää jälkkärikakkua. Edelliset jutut löydät alla olevista linkeistä:


tiistai 26. marraskuuta 2013

Tumma riisisuklaa karpaloilla ja suolapähkinöillä



Riisisuklaa on klassikko, joka ei juuri esittelyjä kaipaa. Kun riisisuklaan tekee tummaan suklaaseen, sekoittaa joukkoon kuivattuja karpaloita ja rouhii päälle suolapähkinöitä, päivittyy herkku suorastaan juhlavaksi, pikkujoulupöytään täydelliseksi tarjottavaksi.

****

Tumma riisisuklaa karpaloilla ja suolapähkinöillä

100g tummaa suklaata
4 dl puffattua riisiä
noin 1 dl kuivattuja karpaloita
kourallinen suolapähkinöitä (tai ripaus sormisuolaa)
(hieman vaniljaa tai vaniljasokeria)

Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoita sulaan suklaaseen puffattu riisi sekä hieman pienityt kuivatut karpalot. Maista seosta ja mausta halutessasi esimerkiksi vaniljasokerilla. Levitä riisisuklaa leivinpaperin päälle sopivaksi kerrokseksi ja ripottele päälle rouhitut pähkinät. Anna jähmettyä huoneenlämmössä (kiireiset laittavat jääkaappiin) ja leikkaa tai katko suupaloiksi.

****

torstai 21. marraskuuta 2013

Itse tehty sushi-inkivääri (Gari)


Itse tehty gari eli sushi-inkivääri kuuluu samaan sarjaan itse tehdyn baileysin kanssa. Osa pyörittelee silmiään ja ihmettelee, miksi ihmeessä se täytyy tehdä itse, kun kaupankin tuote on ihan hyvää. Osa taas on sitä mieltä, että jos pienellä vaivalla voi itsekin tehdä, jätetään purkki kauppaan. Me taidamme sijoittua johonkin välimaastoon.

Jääkaapissa on vierekkäin lähikaupan purkki ja kotitekoisen sushi-inkiväärin purkki, eikä kumpikaan jää syömättä. Alun perin aloin suunnittelemaan inkiväärin pikkelöimistä kahdesta syystä: puhtaasta mielenkiinnosta ja itsensä haastamisesta sekä siksi, että kaupan tuotteessa on kylkiäisenä ainesosia, joiden ajattelin olevan turhia. Väriaineet, happamuuden säätöaineet, makeutusaineet ja säilöntäaineet, jotka eivät edes takaa kuin neljän viikon säilyvyyden purkin avaamisen jälkeen. Nyt tiedän ainesosien olevan turhia. Säilyvyyskin on vähintään sama kuin valmistuotteella. Palaan tähän säilyvyysasiaan, jos oletukseni osoittautuuu vääräksi. Nyt purkki on ollut jääkaapissa puolitoista viikkoa ja inkivääri vain paranee. Vaalenpunaista sävyä ei itse tehden gariin saa, paitsi jos kun elää vaalenpunaiset lasit silmillä.

****

Itse tehty sushi-inkivääri (Gari)

n. 200g tuoretta inkivääriä
1 rkl sokeria
1 rkl suolaa

noin puoli litraa kiehuvaa vettä

1/2 dl sokeria
3/4 dl riisiviinietikkaa

Kuori inkivääri ja siivuta se poikkisyin niin ohuelti kuin ikinä osaat. Voit käyttää mandoliinia tai terävää veistä. Laita siivut kulhoon ja ripottele sekaan ruokalusikallinen suolaa ja sokeria. Sekoita ja jätä noin puoleksi tunniksi odottamaan. Inkivääristä lähtee liika neste ja mahdollinen kitkeryys.

Inkiväärin tekeytyessä tee pikkelöintiliemi: sekoita sokeri (1/2 dl) ja riisiviinietikka (3/4 dl). Kuumenna lientä, jotta sokeri sulaa varmasti etikan joukkoon.

Kun puoli tuntia on kulunut kumoa inkiväärit liemineen kiehuvaan veteen. Pyörittele hetki (noin 1 min.) ja siivilöi neste pois.  Siirrä inkiväärit puhtaaseen lasipurkkiin ja kaada pikkelöintiliemi päälle. Laita jääkaappiin ja anna maustua noin kolme päivää. Itse tehty sushi-inkivääri säilyy jääkaapissa muutamia kuukausia (jos ei säily, kerron siitä kyllä).

****

Ohje on yhdistelmä netistä löytämistäni resepteistä.

ps. olen antanut itseni ymmärtää, että osin vaaleanpunainen väri tulee nuoren inkiväärin kuoresta, jota ei tarvitse raaputtaa pois. Mutta en ole ihan varma, olenko koskaan nähnyt Suomessa nuorta inkivääriä.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Nyhtöpossuleipä etikkaisilla juureksilla, wasabimajoneesilla ja avokadolla


Olisin voinut tietysti huijatakin ja kertoa, kuinka valmistauduimme tähän ateriaan puoli vuotta hoivaamalla kasvimaalla suloisia, rikkaruohottomia porkkanoita ja raitajuuria, ja kuinka possu hautui leivinuunin hellässä lämmössä yön yli levittäen kotiin valloittavaa tuoksua. Avokado olisi tietenkin käyty hakemassa varta vasten kaupasta ja juureen leivottu ruisleipä olisi itse jauhetuista jauhoista leivottua lämpimäistä.

Mutta totuus on tämä: Kaksi kourallista nyhtöpossua toissapäiväiseltä aterialta, yksi avokado, joka olisi jo pitänyt syödä, viimeviikkoisen majoneesin uusi elämä sekä jäisestä kasvimaasta kiskotut, hieman pakkasta pelästyneet juurekset, jotka joku oli laiskuuttaan jättänyt piileksimään rikkaruohojen sekaan. Kuivahtaneet ruispalat elvytettiin kastele ja paahda -menetelmällä.

Yhdistelmä oli erinomainen. Tällaisia leipiä teemme varmasti uudelleenkin. Etikkaiset juurekset, muussattu avokado ja wasabilla maustettu majoneesi sopisivat erinomaisesti myös nyhtöpossuburgerin väliin.

****

Nyhtöpossuleivät etikkaisilla juureksilla, wasabimajoneesilla ja avokadolla

etikkaiset juurekset
pari porkkanaa
pari raitajuurta
1/2 dl riisietikkaa
(1/2 dl vettä)
2 rkl sokeria
1/2 tl suolaa

wasabimajoneesi
1 kananmunan keltuainen
1 - 1 1/2 dl rypsiöljyä
suolaa
n. 1 tl wasabitahnaa
hieman riisietikkaa tai etikkajuuresten lientä

possu
tee possu esimerkiksi käyttäen esimerkiksi siideripossun ohjetta. 
Me lisäsimme liemeen pari tähtianista ja kanelitankoa.

muussattu avokado
avokado + ripaus suolaa

lisäksi
ruisleipää tai vaaleaa leipää
tuoretta korianteria
riisietikkaa 

Possulla pitää aloittaa, mikäli se ei ole jo valmiina. Tee possu ohjeen mukaan. Etikkaiset juurekset voi myös tehdä maustumaan jääkaappiin. Kuori juurekset ja tee niistä ohuita tikkuja/lastuja. Kuumenna etikka (ja vesi, jos haluat laimeampia kasviksia) ja sekoita siihen sokeri ja suola. Jäähdytä liemeä hetki ja laita kasvikset liemeen. Anna maustua vähintään puoli tuntia, mielellään pidempään (esim. yön yli).

Tee majoneesi. Erota kananmunasta keltuainen. Valuta öljyä hyvin pienissä erin samalla voimakkaasti vatkaten keltuaisen joukkoon. Kun öljy emulgoituu munan kanssa, muodostuu paksu ja täyteläinen majoneesi. Mausta majoneesi suolalla, wasabillaja etikalla. Anna maustua hetki, maista ja säädä tarvittaessa makuja.

Kuori ja muussaa avokado, mausta suolalla.

Paahda leivät halutessasi. Levitä majoneesia ja avokadoa pohjalle. Nosta nyhtöpossua ja etikkaisia juureksia päälle. Lisää vielä korianterisilppua sekä hieman juuresten etikkalientä tai riisietikkaa.

****


tiistai 12. marraskuuta 2013

Meksikolainen kvinoasalaatti ja muut evässalaatit



Nyt ollaan arjen haasteiden ytimessä. Tiedän, että en paini asian kanssa yksin, sillä luotettavan lähteen mukaan eväspulma on yksi hyvän ateriarytmin kompastuskivistä.

Tyypillinen asetelma lienee jokseenkin tällainen: edessä on pitkä työ- tai opiskelupäivä, eikä aikataulu, sijainti tai lähikuppiloiden tarjonta suo sellaista taukoa, joka vastaisi mielikuvaa täydellisestä arkilounaasta. Nostan heti käden ylös; arkipäivistä kaksi ovat minulle lounaiden ja välipalojen suhteen jokseenkin haasteellisia. Joku on luonut itselleen aikataulun, joka edellyttää lounastamista liikkuvassa autossa, ratin ja penkin välissä. Tiedetään, tiedetään! Se ei ole järkevää, mutta olen kehittänyt konseptin, joka vastaa motoriselta toiminnaltaan karkinsyöntiä, mutta on miljoona kertaa parempi vaihtoehto. Älkää silti kertoko äidilleni poliisille.

Lusikalla syötävät salaatit ovat konseptini ydin, sillä haarukoiminen on selvästi sottaisempaa ja vaatii enemmän keskittymistä. Kvinoa-, (täysjyvä)couscous- ja pastapohjaiset salaatit toimivat eväsruokana muutoinkin mainiosti niiden helppouden ja muunneltavuuden vuoksi.


Eväiden kuljettamisessa on vain muutama haasteellinen kohta. Jos eväät muistaakin tehdä, on niiden mukaan ottaminen yllättävän vaikeaa. Ruoan on myös oltava sellaista, joka ei vetisty tai menetä mehukkuuttaan päivän aikana. Myös kylmäketjusta pitää tarvittaessa muistaa huolehtia. Yksikin minigrippiin pakattu kylmäkalle tekee ihmeitä, jos jääkaappia ei ole saatavilla.

Meksikolaistyyppinen kvinoasalaatti on yksi lemppareistani evässalaatiksi. Avokado-maissi-mustapapu -yhdistelmä on todettu monta kertaa lyömättömäksi (kurkkaa vaikka tänne), eikä tämäkään salaatti tee poikkeusta. Salaattia voi halutessaan vahvistaa jollain lihaisalla tai vaihtaa kvinoan täysjyväcouscousiin. Kvinoasta syntyy helposti myös välimerellinen lounassalaatti. Silloin sekaan laitetaan kurkkua, kirsikkatomaatteja, mozzarellaa tai fetaa sekä tuoretta basilikaa ja kastikkeen limetti vaihdetaan sitruunaan.

****

Meksikolainen kvinoasalaatti
2 lounasannosta tai useammalle lisäkkeeksi


1 dl kvinoaa
2 dl kasvislientä
tilkka öljyä

2 dl maissinjyviä
2 dl mustapapuja
1 iso tai 2 pientä avokadoa
kourallinen tuoretta korianteria
kirsikkatomaatteja

kastike
1/2 dl limetin mehua (n. 2 limettiä)
1/2 dl oliivi- tai rypsiöljyä
n. 2 tl juoksevaa hunajaa
1/2 tl chilirouhetta (tai hieman tuoretta chiliä)
suolaa
mustapippuria

Huuhtele kvinoa siivilässä ja keitä paketin ohjeen mukaan (noin 15 minuuttia) kerran pari välillä sekoittaen. Huiskauta kypsän kvinoa päälle tilkka öljyä, jotta jyväset pysyvät paremmin erillään. Sekoita ja anna jäähtyä.

Valuta, huuhtele ja valuta vielä sekä mustapavut että maissit. Kuori ja kuutioi avokado(t). Silppua korianteri. Sekoita kvinoan joukkoon. Jos et ole tottunut korianterin makuun, silppua se aivan pieneksi, jotta se sekoittuu paremmin. Voit myös vähentää korianterin määrää, mutta vaihda se vain hätätilassa lehtipersiljaan. Jos salaatti lähtee evääksi, älä pieni kirsikkatomaatteja, jotta ne säilyvät napakoina.

Tee kastike sekoittamalla limetin mehuun vähitellen öljy. Mausta hunajalla, suolalla, pippurilla ja halutessasi pienellä määrällä chiliä. Maista ja säädä makeuden, hapon ja suolan tasapainoa tarvittaessa. Sekoita kastike salaatin joukkoon.

****

Kokosin lisäksi aiemmin julkaistuista resepteistä eväsvinkiksi ne, joista ajattelisin olevan eniten iloa.

"Kiireisessä arjessa säännöllinen ateriarytmi muuttuu kuin varkain säännöllisen epäsäännölliseksi naposteluksi. Kuitenkin tasainen ja riittävä energiansaati säästäisi monelta houkutukselta, heikotukselta ja suoranaiselta kiukulta. Tämänkertaisen blogikirjoituksen salaattilounaat korvaavat upeasti kaikki ne pienet "hätävälipalat", joita päivän mittaan tulee paremman ruuan puutteessa niin helposti napsittua.
Ajatellaanpa, että henkilö A nappaa muutaman rivin suklaata ja puolen litran colapullon lounasaikaan iskevään väsymykseensä. Hetki lounasajan jälkeen hän sieppaa kahvileipää nälkäänsä. Vähän myöhemmin henkilö A hamuaa taas vähän suklaata nostamaan romahtanutta energiatasoaan. Kuin huomaamattaan hän mutustelee muutaman täytekeksin ohimennen kahvihuoneen pöydältä, ja lopuksi töistä lähtissä, kun nälkäraivomittari huutaa jo punaisella, hän ahmaisee kiireessä kaupan kolmioleivän tai autokaistan burgerin...
Henkilö B taas jättää kaikki syömiset aamukahvista iltapalaan asti väliin, koska on niin kovin kiire, eikä kertakaikkiaan ole aikaa pysähtyä syömään. Nälän siirtämiseksi B juo pannukaupalla kahvia, ja valittaa kolleegoilleen pääkipua ja närästystä.
Toisaalla aivan yhtä kiireinen, mutta fiksu ja viitseliäs eväidentekijä, henkilö C, on lusikoinut kaiken kiireen keskellä lounaaksi maistuvan ja ruokaisan salaatin. Hän on selvinnyt työpäivän aterioinnista puolet vähemmällä energiamäärällä kuin henkilö A, ja koko työpäivän hän puskee läpi 100% paremmalla draivilla kuin henkilö B. Bonuksena C on saanut valtavan paljon enemmän terveyttä ja jaksamista edistäviä ravintoaineita kuin kumpikaan kollegoistaan.
Arvatkaapa kuka näistä henkilöistä jaksaa lähteä vielä pienen välipalan jälkeen nautiskelemaan liikunnasta?"
-Terhi
Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka. 

Juttu on osa Liikuntakeskus Hukan kanssa yhteistyössä toteutettua juttusarjaa. Sarjan ensimmäisessä osassa vietettiin Halloween-juhlia. Seuraava osa julkaistaan marraskuun viimeisellä viikolla, jolloin selätetään monta haastetta samalla kertaa; luvassa on ruokaa, joka sopii yhtä lailla väli- ja iltapalaksi, kevyeksi lounaaksi tai pikkujoulujuhlien tarjottavaksi.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Maalaissalaatti lehtikaalista



Lehtikaali tuntuu olevan tämän syksyn trendikasvis. Hyvä niin, sillä se on todellinen supervihannes, jonka ravintoarvoja ylistetään jokaisessa kaalista kirjoitetussa jutussa. En aio tehdä poikkeusta, vaikka emme syökään vihreää kultaa siihen pakkautuneiden ravintoaineiden vuoksi. Syömme lehtikaalia, koska se on aivan järjettömän hyvää ja raaka-aineena monipuolinen.

Mutta onhan se aika ihmeellistä, että lumen allakin pärjäävässä lehtikaalissa on noin kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin vitamiinipommina tunnetussa appelsiinissa, joskin vähemmän kuin tyrnissä tai paprikassa. Myös K-vitamiinipitoisuus on aivan huippuluokkaa. A-vitamiiinissa lehtikaali kamppailee porkkanan kanssa ykkössijasta kasvisten keskinäisessä kisassa. Monesta jutusta olen lukenut lehtikaalin päihittävän selvästi esimerkiksi maidon kalsiumin määrässä, mutta Finelin tietokanta on asiasta kyllä eri mieltä. Joidenkin tietojen mukaan lehtikaali kantaa ravintorikkaimman kasviksen kruunua, myös terveysvaikutteita herkulla tuntuu olevan tukuittain. Mutta edelleen, minusta lehtikaalissa hurmaavimpia ominaisuuksia ovat rakenne ja maku, terveys- ja vitamiinisisällöt ovat oivia bonuksia.

Useimmin olemme syöneet lehtikaalia tänä syksynä salaateissa, mutta myös sipseinä, wokeissa, pastoissa, munakkaissa ja paistoksissa se on mainio raaka-aine. Pidämme lehtikaalisalaatin rouskuvaisuudesta - siinä on sellaista syksyistä voimaa ja tuhtia rakennetta, josta tavallinen salaatti vain unelmoi.

****

Maalaissalaatti lehtikaalista

salaatti
lehtikaalia
oliiviöljyä (&sitruunamehua)
tomaattia
hyvää palvikinkkua
kananmunia keitettyinä tai uppomunina
krutonkeja eilisestä leivästä
parmesaania lastuina
kapriksia
oliiveja
(eilisiä perunoita)

kastike
1 kananmunankeltuainen
2 tl dijon-sinappia
1 1/2 dl rypsiöljyä
1 (pieni) valkosipulinkynsi
suolaa
mustapippuria
tarvittaessa tilkka happoa (esim. omenaviinietikkaa)
(parmesaaniraastetta)

Tee ensin kastike, jotta se ehtii hetken tekeytyä. Aloita kastikkeen teko erottamalla kananmunasta keltuainen (säästä valkuainen, annan sinulle yhden valkuaisen vinkin huomenna). Sekoita keltuaisen joukkoon sinappi ja valuta öljyä hyvin pienissä erin samalla voimakkaasti vatkaten. Kun öljy emulgoituu munan kanssa, muodostuu paksu ja täyteläinen majoneesi. Mausta majoneesi suolalla, valkosipulisilpulla ja etikalla. Anna maustua hetki, maista ja säädä tarvittaessa makuja.

Huuhtele kaalin lehdet ja ravistele ne kuiviksi. Poista paksuimmat lehtiruodot ja revi tai leikkaa lehdet sopiviksi suupaloiksi. Sekoita kaalin joukkoon tilkka oliiviöljyä ja halutessasi myös sitruunamehua; ne pehmentävät hieman kaalin rakennetta.

Keitä kananmunat tai valmistele uppomunahommat (vinkkiä helppoon uppomunaan täällä). Tee krutongit. Leikkaa vähän kuivahtaneesta leivästä kuutioita ja paista niitä paistinpannulla pienessä määrässä öljyä välillä sekoitellen. Mausta ripauksella suolaa. Lisää salaattiin krutongit, kananmuna ja muut haluamasi herkut.

****

ps. Salaattikulho (tai uunivuoka) on merkiltään Gerbera ja se on hankittu ihanasta Hella&Herkku -puodista Helsingistä (Museokatu 15). Astioita on ihanissa väreissä ja muodoissa - melko mahtava joululahjaidea, sanoisin.


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Ruusukaalit itämaisin maustein


Kun ruusukaali kohtaa itämaiset maut, syntyy uudenlainen mutta erinomainen tapa tarjota tuttua syksyn satoa. Maailmalla näin valmistetut ruusukaalit saavat etuliitteen Momofuku David Changin palkitun ravintolaryppään mukaan.

Paahdetut ruusukaalit maustuvat mausteliemessä hetkessä ja ovatkin melkeimpä parhaimmillaan heti tarjottuina, kun paahtopinnan rapeus rouskuu vielä suussa.

****

Ruusukaalit itämaisin maustein

400g ruusukaaleja
hieman öljyä (oliivi-, seesam- tai rypsiöljy)
1/2 dl kalakastiketta
2 rkl (palmu)sokeria
1 rkl riisietikkaa
n. 2 rkl limetin mehua
pieni valkosipulinkynsi
tuoretta chiliä maun mukaan
tuoretta korianteria

Poista ruukukaalien puumaiset kannat ja huonoksi menneet lehdet. Puolita kaalit ja lado ne leivinpaperille. Huiski päälle hieman öljyä ja paahda noin 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Voit kääntää kaaleja välillä tasaisen paahtumisen takaamiseksi.

Kaalien paahtuessa kuori ja silppua valkosipulinkynsi sekä  korianteria ja hieman tuoretta chiliä (halutessasi poista siemenet kiinnikkeineen). Sekoita kalakastike, sokeri, etikka ja limetin mehu ja varmista, että sokeri sulaa kastikkeeseen. Lisää valkosipuli, chili ja korianteri.

Sekoita paahdettujen ruusukaalien sekaan kastike tai osa siitä, jos haluat miedomman makuisia kaaleja. Ripottele päälle vielä korianteria ja tarjoa sellaisenaan, osana salaattipöytää tai vaikka nuudeliwokin lisäkkeenä.

****

Resepti on muunnos David Changin Momofuku-keittokirjassa julkaisemasta reseptistä, joka on sittemmin levinnyt moniin ulkomaisiin blogeihin.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Gloria Blog Awards 2013 -gaalan tunnelmapaloja


Glorian Blog Awards -gaalaa vietettiin perjantaina juhlavissa tunnelmissa Katajanokalla. Pakkasin korkkarit kassiin, ihailin hetken auringonpaistetta kymmenen kilometrin korkeudessa ja laskeuduin sateiseen Helsinkiin. Kiharat oli ja meni, mutta juhlatunnelma säilyi.

Gaalassa palkittiin ruoka-, sisustus- ja tyyliblogeja. Parhaana ruokablogina palkittiin upea ja inspiroiva Truly Kira. Titteli annettiin oikealle blogille; hurmaava Kira on taituri loihtimaan reseptejä ja ottaa aivan mahtavia ruokakuvia. Kauneimmaksi ruokablogiksi valittiin valloittava Suvi sur le vif ja parhaaksi leivontablogiksi suosikkini, Yummy Baker. Lukijoiden suosikkiruokablogi on viime vuoden tapaan Kinuskikissa. Onnea koko nelikolle!


Juhlista ikimuistoiset tekevät aina ihmiset, niin nytkin. Gaalaseura oli mitä parhainta - kiitos, te kaikki ihanat! Ilta jatkui juhlapaikasta lähihotellin aulabaariin, koska ei näillä koroilla kukaan voi kauas kävellä, johonkin kulmabaariin, koska siellä on jumalaiset drinkit, ja lopulta Fafa'siin, koska se on mättöä, josta ei tule huonoa omaatuntoa.

Minä jatkoin iltaa aamua vielä lentokentällä. Neljän aikaan aamuyöstä tosin ajattelin, että oli maailman huonoin idea olla ottamatta hotellihuonetta. Mutta kuuden jälkeen, kun sain siirtyä nukkumaan lentokoneeseen tunsin olevani jo melkein kotona. Puoli yhdeksältä avasin kotioven, tunsin kahvin tuoksun ja totesin konseptin olleen erinomainen - illalla kemut Helsingissä ja aamupalalla jo kotona.



Luulin julkaisevani pitkän kavalkaadin tunnelmia illan kulusta, mutta valtaosa kuvista on vielä enemmän heilahtaneita, täysin mustia tai muuten vaan julkaisukelvottomia. Ehkä ihan hyvä näin.


tiistai 29. lokakuuta 2013

Suolaista ja makeaa Halloween-juhliin: Rapeat bataattiranskalaiset & kinuskissa dipattavat omenaveneet


BÖÖ! Ja tupla-böö teille, jotka olette ihan Hukassa*!

Kulman takana lymyilevä, karmiva halloween otetaan tietenkin vastaan asiaan kuuluvalla vakavuudella. Siitä on leikki kaukana, kun pöytään katetaan mustia hämähäkkejä ja hämähäkin munia. Laseihin kaadetaan höyryävän kuumaa verta. 

Karmivuutta tasapainottamaan tarvitaan hyvää ruokaa, jonka äärellä voi viipyä pitkään piilossa pimeydeltä ja möröiltä. En usko, että olet eri mieltä, kun sanon dipattavien herkkujen olevan illanistujaisruoista ehkä parhaita. Perinteisten dippikasvisten ja sipsien sijaan (tai rinnalle) ovat uunissa paistettavat bataattiranskalaiset erinomainen vaihtoehto. Myös voidellusta, paahdetusta ruisleivästä leikatut tikut ovat ihania.

Ja koska jälkiruokaa ei saa koskaan unohtaa, ei varsinkaan synkkinä ja myrskyisinä öinä (ja halloweenina on aina synkkää ja myrskyistä, tiesittehän sen), katetaan pöytään myös makeaa dipattavaa. Samalla hätistellään pahoja henkiä, sillä kinuskia keitettäessä peltipurkkia kolistellaan kattilassa toista tuntia. Purkista kuoriutuu tahmeaa kultaa, johon dipataan hapokkaita omenalohkoja.


*Nämä reseptit ovat ensimmäinen osa Kokit ja Potit -ruokablogin ja Liikuntakeskus Hukan yhteistyöreseptejä,  joissa välillä nautitaan juhlista (kuten tässä jutussa) ja välillä vedetään tiukkaa, kuntoliikkujalle sopivaa ruokaa herkullisuudesta tippaakaan tinkimättä. Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkonen kommentoi reseptejä, tekee viiltävää analyysiä ruokien ravintosisällöstä ja piiskaa ruokabloggaajaa parempiin tuloksiin keitt... eikun oliko se sittenkin treeneissä. Seuraava osa ilmestyy hieman ennen marraskuun puolta väliä - teemana on silloin mukaan otettavat lounassalaatit. Tässä välissä tiedossa on sekä arkiruokaa että hillittömiä herkkuja. Pysy mukana!

****

Bataattiranskalaiset uunissa

1 iso bataatti (400-500g)
noin 1 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
(2 rkl maissijauhoa tai maissitärkkelystä)
suolaa

Pese bataatti huolellisesti. Kuorimispuuhiin ei tarvitse alkaa, mutta jos kuoressa on huonoja kohtia, poista ne. Leikkaa bataatti noin 1/2 - 1 cm siivuiksi. Voit leikata bataatin pitkittäin, jolloin saat pitkiä ranskiksia, poikittain tuotokset ovat tietysti lyhyempiä. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman tasakokoisia viipaleita, jotta saat mahdollisimman tasakokoisia ranskalaisia leikatessasi viipaleet siivujen paksuisiksi tikuiksi. Mitä tarkemmin samankokoisia tikkuja saat, sitä tasalaatuisempia ranskalaisia saat. Eihän se aina niin mene, mutta pyrkimys on hyvä.

Huuhdo bataattitikut heti leikkaamisen jälkeen juoksevan veden alla huljutellen, näin pinnalla oleva tärkkelys huuhtoutuu osin pois ja lopputulos on rapeampi. Ravista liika vesi pois ja kaada tikut keittiö pyyhkeen päälle kuivumaan. Kuivaa huolellisesti. Levitä kuivat bataattitikut leivinpaperin päälle. Huiski päälle oliiviöljy ja sekoita käsin, jotta öljy leviää joka paikkaan. Ripottele halutessasi päälle myös maissijauhot tai maissitärkkelys, joka tekee tikuista entistä rapeampia. Mausta suolalla.

Pyri asettelemaan ranskalaiset pellille siten, että niiden väliin jää hieman tilaa, jotta saat rapeamman lopputuloksen. Jos ranskalaiset ovat aivan kiinni toisissaan, ne höyrystyvät ja jäävät lötköiksi. Paista 180- 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Käännä peltiä (ja/tai rankalaisia) tarvittaessa välillä.

****

Dippi bataattiranskalaisille

n. 1 dl maustamatonta jugurttia
n. 1 tl juoksevaa hunajaa
n. 1/2 tl kanelia
suolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset ja anna makujen tasaantua jääkaapissa puolisen tuntia. Voit muokata dippiä loputtomiin. Lisää esimerkiksi puolikas kynsi valkosipulia murskattuna, mustapippuria ja (savustettua) paprikajauhetta. Bataatin kanssa sopivat yhteen erinomaisesti myös juustokumina (jeera) sekä muskottipähkinä.

****

Kinuskissa dipattavat omenaveneet

omenoita (valitse hapokas lajike, esimerkiksi Granny Smith tai kotimainen Lobo)
1 prk kondensoitua maitoa

Poista säilykepurkista etiketti, se lähtee joka tapauksessa keitettäessä pois. Laita purkki kattilaan, älä avaa purkkia, ja kaada vettä päälle niin paljon, että purkki on upoksissa. Keitä hiljalleen noin 1 - 1 1/2 tuntia. Mitä pidempään keität, sitä paksumpaa kinuskia saat aikaan. Kaada vesi pois ja anna purkin jäähtyä tovi ennen avaamista. Usko vaan, anna sen jäähtyä, jotta kuuma kinuski ei suhauta sinua silmään. Avaa purkki varovasti purkinavaajalla, tee ensimmäinen pisto mieluiten keittiöpyyhkeen alla.

Lohko omenat (kuori ulkomaiset, tietenkin) ja poista siemenkodat. Jos et syö omenalohkoja välittömästi, huiski päälle sitruunamehua, jotta omenat eivät tummu. Tarjoa vielä lämpimän kinuskin kanssa.

****
"Ravintovalmentajan näkökulmasta ruokaan ei koskaan tulisi suhtautua liian tiukkapipoisesti. Silloin kun herkutellaan, herkutellaan hyvällä omallatunnolla, hyvää ruokaa ja hyvässä seurassa! Bataattiranskalaiset ja dipattavat omenaveneet ovat illanistujaisnaposteltavaa sieltä parhaimmasta päästä; maku on herkullinen, syötävät ovat sitä mitä niiden luvataankin olevan (bataatti on bataattia ja omena aitoa omenaa). Lisäksi valmistaminen on vaivatonta. 100 grammaa rapeita bataattiranskalaisia sisältää noin 120 kilokaloria. Vastaavassa määrässä vaikkapa perunalastuja energiamäärä nousee pitkästi yli 500 kilokaloriin. Omenassa kilokaloreita on vain noin 40 sadassa grammassa, ja vaikka kondensoidusta maidosta tehty toffee toki on makeaa ja tuhtia, niin näin juhlapyhänä sitä voi käyttää dippailuun täysin ilman tunnontuskia. Karmivan maukasta Halloweenia!" 
- Terhi - 
Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka.

ps. Hämähäkin munina toimivat herkulliset, paahdetut ja mausteiset kikherneet. Hämähäkit syntyvät hetkessä lakunauhasta, kas näin, ja veri on tietenkin glögiä, koska pikkujoulukausihan alkoi jo!


maanantai 28. lokakuuta 2013

Thaimaalainen kookoskeitto - nopea ja helppo keitto sopii arkeen ja juhlaan


Pari viikkoa sitten kerroin nopeiden ja helppojen ruokien olevan nettihauissa kovassa huudossa, ihan kun se nyt olisi ollut kenellekään mikään yllätys. Yksi kategoriaan sopiva suosikkiruokamme on thaimaalainen keitto, jonka ydin, liemi, muodostuu Kaakkois-Aasialle tyypillisten mausteiden lisäksi maukkaasta kasvisliemestä sekä kookosmaidosta. Keitto on yhtä aikaa kevyt ja tuhti, ja muunneltavuus tekee siitä erinomaisesti arkeen sopivan ruoan - keittoa voi täydentää niillä aineksilla, joita kotona on.

Kookosmaidon lisäksi kotona on hyvä pitää thaimaalaista kalakastiketta, kaffirlimetin lehtiä (pakaste), inkivääriä sekä limettiä tai sen mehua. Sokeria kaapissa lienee aina. Tästä viisikosta muodostuu thaimaalaisen makusinfonian juju. Sitruunaruohoa suosittelen myöskin käyttämään, mikäli sitä vain on saatavilla tuoreena. Suorastaan juhlavaksi thaimaalaisen kookoskeiton saa lisäämällä siihen tuoretta chiliä ja tuoretta korianteria sekä katkarapuja ja nuudelia. Katkaravut voi vallan mainiosti vaihtaa kanaan tai tofuun, ja nuudelit voi jättää keitosta kokonaan poiskin tai vaihtaa vaikka riisiin. Keittoon voi lisätä maun mukaan myös kasviksia. Erityisesti herkkusienet, tomaatti ja porkkanasta kuorimaveitsellä vuollut kiekurat sopivat keittoon loistavasti.


****
Nopea thaimaalainen kookoskeitto
n. 3 annosta

5 dl kasvislientä
4 dl (1 prk) kookosmaitoa
2 valkosipulinkynttä
1-2 sitruunaruohoa (noin 10 cm tyvestä)
3x3 cm kokoinen pala tuoretta inkivääriä
2-3 kaffirlimetin lehteä
1-2 tuoretta chiliä (tai maun mukaan)
1/2 dl thaimaalaista kalakastiketta
1/2 dl palmusokeria*
1/2 dl limetin mehua (1-2 limettiä)

lisäksi
katkarapuja (ostathan MSC-merkittyjä rapuja)
(täysjyvä)nuudelia
tuoretta korianteria
limetin lohkoja
tuoretta chiliä

Kuori inkivääri ja leikkaa se ohuiksi lastuiksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja viipaloi sitruunaruoho (noin 8-10 senttiä tyvestä) reiluiksi paloiksi. Laita iso kokkiveitsi lappeelleen sitruunaruohopalojen päälle ja mojauta kunnolla kämmenellä veitsen lapetta. Kun sitruunaruohon rakenne hieman rikkoutuu, irtoaa maut selvästi paremmin. Poista chilistä siemenet ja silppua hedelmäliha.

Kuumenna kasvisliemi ja lisää kattilaan inkiväärilastut, sipulit, sitruunaruoho ja hieman pienityt kaffirlimetin lehdet. Anna kiehua hiljalleen 5-10 minuuttia. Lisää kookosmaito ja chili. Mausta kuuma keitto limetinmehulla, kalakastikkeella ja palmusokerilla*. Kiehauta. Maista ja säädä tarvittaessa makua.

Voit siivilöidä keiton, jos haluat, sillä inkiväärilastut ja sitruunaruohon palaset ovat syötäviä mutta rakenteeltaan suussa epämiellyttäviä. Me noukimme ne usein pois syödessämme (ja niin Thaimaassakin tehdään). Lisää valmiiksi keitetty (ja pätkitty, jos niin haluat) nuudeli sekä katkaravut, lämmitä keittoa vielä hetki mutta älä enää päästä sitä kiehumaan, sillä ravut sitkistyvät helposti. Lisää tuoretta korianteria joko kattilaan tai vasta pöydässä lautasilla oleviin keittoihin.

Tarjoa limetinlohkojen ja chilisilpun kanssa, jotta jokainen voi säätää tarvittaessa kirpeyttä tai tulisuutta.

*HUOM! Jos käytät tavallista sokeria, laita sitä aluksi selvästi vähemmän (esim. 1 rkl), sillä palmusokeri ei ole niin makeaa kuin tavallinen, valkoinen sokeri.

****

torstai 24. lokakuuta 2013

Huevos rancheros - yksi ruoka aamusta iltaan


Kuinka paljon ihminen voi syödä avokadoa ja mustapapuja? Paljon, voin kertoa. Todella paljon. Lisättäköön listaan vielä kananmunat ja sriracha-kastike ja kasassa on ruoka, jolla voi yhtä lailla aloittaa aamun kuin päättää pitkän päivän illan.

Huevos racheros, karjafarmin munat, on meksikolainen aamiaisklassikko, joka koostuu yksinkertaisimmillaan kananmunasta, tomaattichilikastikkeesta ja tortillasta. Mutta yhtä oikeaa tapaa tehdä huevos rancheros ei taida edes olla olemassa. Meidän versiomme klassikosta on rönsyilevämpi ja ruokaisampi, sellainen, joka toimii täydellisesti tuhtina aamiaisena tai sopivana lounaana. Avokadon ja mustapapujen liitto on todettu ennenkin toimivaksi, eikä yhdistelmä petä nytkään.

Uppomuna sopii liiton kolmanneksi pyöräksi upeasti, eikä sen keittämistä kannata arastella, se ei ole lainkaan vaikeaa. Jos haluaa varmistaa uppomunien kasassa pysymisen, voi ne keittää kelmunyytissä, kuten esimerkiksi Kotiharmi on tehnyt. Ohjeen mukaan täydellinen keittoaika on meljä minuuttia ja 20 sekuntia. Minä en ole sekuntisantra munien keittoajan kanssa, mutta yli viiden minuutin ajan keittyneet munat eivät ole enää täydellisen valuvia, terveisin nimimerkki kerron tämän syvällä tissiäänellä. Usein kolmen minuutin kohdalla ajattelen munien keittyvän vielä vaikka kuinka kauan ja viiden (tai seitsemän) minuutin kohdalla kiroan ja totean munien menneen yli. Kuvassa olevat munat ovat kuitenkin tasan neljän ja puolen minuutin munia, jotka ovat keittämisen jälkeen saaneet huilia kelmussa minuutin tai ehkä pari. Täydellistä.

****

Huevos rancheros
2 annosta

1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja
1 pieni sipuli
1 pieni valkosipulinkynsi
tilkka öljyä
suolaa

1 avokado
hieman limetin mehua
suolaa

2 tuoretta kananmunaa

2 maissitortillaa
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa
sriracha-kastiketta tai vastaavaa
(luonnonjugurttia)


Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna paistinpannulla tilkkanen öljyä ja kuullota sipulisilppuja pari minuuttia. Lisää valutetut ja huuhdellut mustapavut, sekoita ja anna papujen lämmetä. Mausta sopivasti suolalla.

Kuori avokado ja muussaa hedelmäliha karkeasti haarukalla ja mausta limetin mehulla ja suolalla. Rapeuta halutessasi (suosittelen) maissitortilla kuivalla pannulla, uunissa tai vaikka leivänpaahtimessa.

Keitä kattilassa vettä. Jos haluat keittää uppomunat kelmussa, laita kuppiin tai kulhoon reilu palanen tuorekelmua. Kaada kananmuna kelmun päälle ja tee nyytti, jonka sidot kiinni tiukasti narulla. Jätä naruihin sen verran mittaa, että ne yltävät kattilan reunan yli - niistä on myös hyvä nostaa nyytit pois vedestä. Kun vesi kiehuu kunnolla, nosta nyytit veteen ja keitä noin neljä ja puoli minuuttia. Nosta nyytit pois, anna olla minuutti tai pari (voit samalla alkaa jo koota annosta) ja poista kelmu varovasti.

Kokoa annos maissitortillan päälle: annostele muussattua avokadoa ja mustapapuseosta. Nosta uppomuna päälle, huiski päälle hieman chilikastiketta ja tuoretta korianteria. Tarjoa halutessasi paksun maustamattoman jugurtin kanssa.

****


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Amerikkalaiset bagelit mehevillä täytteillä



Illalla valmiiksi tehty taikina ja nopeasti tulevat täytteet tekevät bageleista varsin vaivattomasti aamiaispöytään syntyviä herkkuja. Eikä hätää, jos taikinanteko jäikin aamuun; brunssille ehtii vallan mainiosti. Bageleiden väliin sopii mielestäni parhaiten mehukkaat täytteet, jotka tekevät rinkeleistä kokonaisen, pitkälle päivään kantavan aamiaisen. Munakokkeli, johon on sekoitettu jugurttia sekä viipaloitu avokado ovat täytteistä suosikkejani. Ja jos ihan totta puhutaan, murentelen väliin vielä rapeaksi paistettua ilmakuivattua kinkkua, siis sitten kun on lihaton lokakuu loppuu. 

Tomaatit näyttelevät niin pitkään sivuroolia aamiaisessa kun ne suostuvat maistumaan tomaatilta. Sen jälkeen tyrnishotti saa hoitaa raikastuspommituksen aivan yksin.

Suloista sunnuntaita!


****

Amerikkalaiset bagelit 
8-12 kpl

taikina
2 dl vettä
1 dl pehmeän täyteläinen soijajugurttia (maustamaton)
1 pussi kuivahiivaa
1 rkl sokeria
7g merisuolaa (n. 1 1/2 tl)
n. 7 dl vehnäjauhoja

lisäksi
1 1/2 l vettä
1 tl suolaa
seesaminsiemeniä

Sekoita veteen jugurtti ja sekoita neste tasaiseksi. Lisää suola, sokeri sekä kuivahiiva ja anna olla viitisen minuuttia, jolloin hiiva ja mausteet liukenevat veteen. Lisää vehnäjauhoja vähitellen samalla voimakkaasti vatkaten. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi mutta ei löysäksi. Vaivaa taikinaa noin 10-15, jolloin saat siihen hyvän sitkon.  Laita taikina peitettynä jääkaappiin kohoamaan yön yli tai kohota kaksinkertaiseksi huoneenlämmössä. 

Vaivaa taikinasta ilmat pois, jaa 8-12 osaan. Pyörittele pulliksi ja jätä kohoamaan liinan alle. Lämmitä uuni 175-200 asteiseksi. Keitä valmiiksi suolalla maustettu vesi. Kun taikinapallot ovat kohonneet pulleiksi, ota pulla ja tee peukalolla keskelle reikä. Venytä käsissäsi rinkelin reikää suureksi, se kutistuu merkittävästi kypsyessään. Pudota rinkeli kuplivaan veteen (2-3 rinkeliä kerrallaan) ja keitä noin 45 sekuntia per puoli. Nosta rinkelit reikäkauhalla leivinpaperille ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 10-15 minuuttia eli kunnes bagelit ovat saaneet kauniin, vaaleanruskean värin. Tarjoile bagelit tuoreina, hieman jäähtyneinä, sillä niin ne ovat herkullisimmillaan.

****

Munakokkeli

tilkkaöljyä
4 kananmunaa
n. 1/2 dl pehmeän täyteläinen soijajugurttia (maustamaton)
suolaa
mustapippuria

Riko kananmuna kulhoon ja sekoita joukkoon jugurtti sekä suolaa. Sekoita voimakkaasti, jotta munien rakenne rikkoutuu ja munakokkelimassasta tulee tasaista. Mausta suolalla sekä pienellä määrällä mustapippuria.

Kuumenna öljytty pannu kuumaksi. Kaada munaseos pannulle ja pienennä lämpö heti minimille. Vetele lastalla munaseosta reunoilta kohti keskustaa, kunnes kananmunat ovat liki hyytyneet. Nosta pois levyltä ja anna hyytyä toivomaasi kypsyysasteeseen.

Tarjoa munakokkeli bagedeiden päällä avokadon kanssa. Purista avokadon päälle hieman sitruunamehua ja mausta tarvittaessa ripauksella suolaa. Tuoreet yrtit kruunaavat koko homman.

****

Reseptit ovat osa Blogiringin ja Alpron kampanjaa, jossa sunnuntaiaamuja sulostutetaan herkkuaamiaisilla. Alpron tuotteet ovat kasviperäisiä valmisteita, jotka ovat luontaisesti laktoosittomia ja sopivat myös vegaaneille. Vegaani, tai kuka vaan, voi vaihtaa munakokkelin hummukseen.

Viime sunnuntaina aamiaista kokattiin Eilistä paistoa -blogissa. Ensi viikolla aamiaisvinkkejään jakaa Kaakao kermavaahdolla -blogi.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Tyrnishotti


Joku muka viisas on joskus sanonut, ettei vohveleita saa syödä joka päivä. Onneksi on olemassa toinenkin, ihan pikkusen kevyempi tapa sietää syvenevää syksyistä pimeyttä. Tyrnishotti on nimittäin oikea superjuoma, joka harhauttaa väsymyksen ja saa valoa harmaaseenkin aamuun.

Ja jos et kerro kenellekään, voin paljastaa sinulle salaisuuden. Pikkujoulujen aikaan tyrnishotti kumotaan sekä aamulla että illalla: aamulla pysytään reseptissä ja leikitään hyviä ihmisiä, mutta illalla riehaannutaan ja vaihdetaan vesi johonkin ihan muuhun kirkkaaseen

****

Tyrnishotti

sokerisiirappi
1 osa vettä (esim. 2 dl)
1 osa sokeria (esim. 2 dl) 

tyrnishotti
1 osa sokerisiirappia
1-2 osaa makeuttamatonta tyrnitäysmehua
1 osa vettä

Keitä ensin siirappi. Tavoitteena on saada sokeri sulamaan veteen, välttämättä siirapista ei siis tarvitse tehdä kovin siirappimaista. Jäähdytä siirappi.

Sekoita shotti mittaamalla lasiin tai sekoitusastiaan siirappi, tyrnitäysmehu ja vesi. Sekoita ja maista. Suhteella 1:1:1 shotista tulee melko makea. Lisää halutessasi tyrnimehua. Illan pimetessä ja juhlan koittaessa voit vaihtaa veden vodkaan (ups).

****

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Hullun hyvät ja rapeat vohvelit (koska talvi yllätti autoilijat)


Tänä aamuna sosiaalisessa mediassa ja radiossa hämmästeltiin talvea. Paikallisessa radiossa lähetettiin oikein toimittaja ulos tarkastelemaan tilannetta - tutkiva journalisti sai arvioida, onkohan siellä ihan kuuraa, kun pakkasmittari näyttää kuutta astetta? Sama meno jatkui tien päällä. Kaupungin kuivat tiet olivat silkkaa hämäystä ja maantielle tupsahtanut talvikeli sai pyllyt tutisemaan penkeissä. Että lokakuun puolessa välissä on pakkasta ja ehkä luntakin, ohhoh. Ihan kun kukaan ei olisi koskaan kuullut jo pitkään ennustetun pakkasen tarkoittavan mahdollista liukkautta. Nevöhööd!

Minua kuura tai liukkaus ei niinkään yllättänyt, vaan aamuista ahdistusta aiheuttivat pimeys sekä "siis sinne ajaa talvikelissä neljä minuuttia kauemmin" -faktan realisoituminen.

Tilanne vaatii selvästi joitain toimenpiteitä. Ehdotan liukkauden ja pimeyden yllättämille autoilijoille asian sulattelemista lempeästi sisätilojen lämmössä. Keskitytään olennaiseen ja paistetaan vähän vohveleita, parhaita ikinä.  Kyllä se siitä, viimeistään keväällä.

****

Rapeat vohvelit

2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvä vehnäjauhoja (tai spelttijauhoja tai ruisjauhoja)
1 dl maissitärkkelystä
1/2 dl hienoa ruokosokeria (tai intiaanisokeria)
1/4 tl ruokasoodaa
1 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
2 kananmunaa
2 1/2 dl maustamatonta jugurttia
2 1/2 dl maitoa tai kivennäisvettä
1/2 dl sulatettua voita

Sekoita kulhossa kuivat aineet. Sekoitan toisessa kulhossa kananmunat, jugurtti, maito sekä voi. Yhdistä ainekset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan tekeytyä vähintään puoli tuntia tai yön yli.

HUOM! Voit vähentää hieman sokerin määrää, mikäli haluat syödä vohveleita myös suolaisilla täytteillä.

****

Vohveleiden kanssa maistuu perinteiset hillo ja kermavaahto tai vaahterasiirappi ja hedelmät (esim. omena ja nektariini). Hedelmät voi myös käyttää pienen voinokareen kanssa pannulla ja huiskauttaa päälle hieman sokeria. Vohveleiden kanssa maistuvat myös suolaiset täytteet. Erinomainen yhdistelmä on esimerkiksi smetana, mäti (tai merilevästä tehty feikkimäti) sekä suolakurkku.

Reseptin olen koonnut belgialaisten vohveleiden ohjeita mukaellen.
3/4 cup all-purpose flour
1/4 cup cornstarch
1/2 teaspoon salt
1/2 teaspoon ground cinnamon
1/8 teaspoon ground nutmeg
1/2 teaspoon. baking powder
1/4 teaspoon baking soda
3/4 cup buttermilk
1/4 cup milk
6 tablespoons vegetable oil
1 large egg, separated
1 tablespoon sugar
1/2 tsp. vanilla extract
Read more at http://www.bunsinmyoven.com/2012/05/30/the-very-best-waffles/#eE4JJ0BxQ7zXzMjJ.99
3/4 cup all-purpose flour
1/4 cup cornstarch
1/2 teaspoon salt
1/2 teaspoon ground cinnamon
1/8 teaspoon ground nutmeg
1/2 teaspoon. baking powder
1/4 teaspoon baking soda
3/4 cup buttermilk
1/4 cup milk
6 tablespoons vegetable oil
1 large egg, separated
1 tablespoon sugar
1/2 tsp. vanilla extract
Read more at http://www.bunsinmyoven.com/2012/05/30/the-very-best-waffles/#eE4JJ0BxQ7zXzMjJ.99
3/4 cup all-purpose flour
1/4 cup cornstarch
1/2 teaspoon salt
1/2 teaspoon ground cinnamon
1/8 teaspoon ground nutmeg
1/2 teaspoon. baking powder
1/4 teaspoon baking soda
3/4 cup buttermilk
1/4 cup milk
6 tablespoons vegetable oil
1 large egg, separated
1 tablespoon sugar
1/2 tsp. vanilla extract
Read more at http://www.bunsinmyoven.com/2012/05/30/the-very-best-waffles/#eE4JJ0BxQ7zXzMjJ.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Vegewrapit hummuksella ja fetalla


Arki ja ruoanlaitto on sanayhdistelmä, joka saattaa saada aikaan syviä huokauksia ja vielä syvempiä otsaryppyjä. Kuulostaako kotoisalta? Hyvä, en ajatellutkaan olevani ainoa. Ei siis ole ihme, että nettihaut, joihin kirjoitetaan sana helppo, liittyvät useimmiten ruokaan: helppo resepti, helppo ruoka, helppo suklaakakku. Helppoja ruokia suositumpaa on vain helppo elämä - ehkä sitä googlataan silloin kun pelkkä ruoanlaiton helppous ei enää riitä. Nopea on toinen suosittu hakutermi, joka nivoo yhteen reseptejä, joskin vielä useammin apua haetaan nopeaan laihduttamiseen. 

Helppoon elämään tai nopeaan laihduttamiseen ei minulla(kaan) ole viisastenkiviä, mutta helppoja ja nopeita reseptejä kaipaaville kotikokeille minulla on hyviä uutisia. Syksyn aikana Blogiringin blogeissa julkaistaan aina maanantaisin taatusti testattuja ja nopeita arkiruokareseptejä, joilla arkiruoan saa pöytään 20 minuutissa.


Reseptien lomassa saatat nähdä häivähdyksen oranssia, sillä Fiskars lähetti kampanjassa mukana oleville blogeille testattavaksi huikean paketin Functional Form keittiötyövälineitä helpottamaan arkiruoanlaittoa. Paketissa oli monta keittiössämme klassikkoasemassa olevaa tuotetta, kuten yleissakset, sekä paljon meille uusia tuotteita. Pieni, sahalaitainen keittiöveitsi sekä kasaantaittuva siivilä ovat olleet käytetyimmät työvälineet. Myös esimerkiksi taitettava raastin, muotoilultaan uudenlainen kaulin ja sitruspuristin ovat suunnittelultaan oivaltavia.

Vegewrapit hummuksella ja fetalla ovat helppoja ja nopeita, tottakai. Ruokaisuutta wrappiin tuo hummus ja paistetut munakoisot, joita kannattaa annostella reilulla kädellä. Kun sisään sulloo reilusti myös vihanneksia, on salaatti samassa paketissa.

****

Vegewrapit hummuksella ja fetalla
neljä wrapia

hummus
noin 2½ dl kypsiä kikherneitä
1 valkosipulinkynsi
2-3 rkl sitruunamehua
suolaa (n.½ tl tai maun mukaan)
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
(tilkka vettä)

paistetut munakoisot
1 munakoiso
suolaa
oliiviöljyä
n. 2 rkl omenaviinietikkaa

lisäksi
vihanneksia (tomaattia, kurkkua, paprikaa)
fetajuustoa
lehtipersiljaa
tortilloita tai käärimiseen sopivia rieskoja
halutessasi luonnonjugurttia kastikkeeksi


Leikkaa ensin munakoiso ohuiksi, noin 1/2 sentin viipaleiksi ja ripottele viipaleiden päälle suolaa. Jätä munakoisot odottamaan ja jatka hummuksen teolla.

Valuta kikherneet säilöntäliemestä, huuhtele ja valuta uudelleen. Voit soseuttaa hummuksen blenderissä tai sauvasekoittimella. Laita valutetut kikherneet (blenderin) kulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi, laita kikherneiden joukkoon. Lisää myös sitruunamehu, suola sekä oliiviöljy. Surauta tasaiseksi massaksi. Mikäli tahna on liian paksua, voit ohentaa sitä pienellä määrällä vettä. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa sitruunamehua tai suolaa. Mausta mustapippurirouheella.

Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja kuivaa munakoisoviipaleista pinnalle kohonnut neste. Paista viipaleita reilussa öljyssä molemmin puolin. Lisää hieman suolaa ja pirskottele päälle omenaviinietikkaa.

Leikkaa vihannekset sopiviksi paloiksi. Kokoa wrapit laittamalla alle hummusta ja paistettuja munakoisoviipaleita. Kasaa päälle vihanneksia, murentele fetajuusto ja kääräise wrapiksi.

****
 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails