perjantai 30. syyskuuta 2011

Täydellinen makupari: Samettinen suklaamoussekakku & Mexico



Paulig järjesti ruoka- ja leivontabloggareille makuparikisan, jonka mahtavat tuotokset ovat nyt äänestettävissä. Käy ihmeessä äänestämässä - voit voittaa upean viikonlopun hotelli Kämpissä ja illallisen Hans Välimäen luotsaamassa Chez Dominiquessa.

Kokit ja Potit -kaksikon luomus on huikean hyvä samettinen suklaamoussekakku raikkaalla villityrnikastikkeella. Samettisen suklaamoussekakun silkkinen rakenne saa sopivasti suutuntumaa mantelisesta, ohuesta pohjasta. Perämeren rannan villityrnistä tehty kastike tuo kokonaisuuteen särmää. Ja kun makupariksi pörskäytetään Mexico -kahvit, on yhdistelmä täydellinen.

Äänestä tästä. Nyt.



keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Mukaelma paholaisenhillosta


Olin jo suunnitellut tekeväni kovasti kehuttua, Kotiharmin postaamaa chili-paprikahilloketta.
Sitten päätin lähteä omille teille, sillä kasvihuoneessa oli kulhollinen kypsiä tomaatteja. Iso osa tomaateista päätyi murskaksi pakkaseen, loput meni paholaisenhillomaiseen keitokseen.

Hillosta tuli täydellisen valuvaista. Juuri sellaista, joka valuu hampurilaisen välistä pitkin sormia. Maku oli hyvä, selkeä ja makean hapokas. Myös chilin määrä sattui melko lailla kohdillaan antaen muillekin mauille mahdollisuuden.

****

Tomaatti-chilihillo (mukaelma paholaisenhillosta)

1 suuri paprika
4 kypsää tomaattia
2 chilipalkoa (meillä yksi Hungarian hot cherry ja yksi Lemon Drop)
1-1 1/2 tl (yrtti)suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria (ehkä 1/2 tl)
5-6 valkosipulinkynttä
2 dl hillosokeria
1 1/2 - 2 dl omenaviinietikkaa (maistele hapokkuus kohdilleen)

Halkaise paprika ja poista siemenet kiinnikkeineen. Silppua paprika pieneksi silpuksi. Silppua myös tomaatit, kuoritut valkosipulinkynnet ja siemenistä/siemenkiinnikkeistä putsatut chilit (muista ottaa siemenet talteen - niistä saa uusia taimia). Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin vartti. Purkita kuumana. Ohjeella tulee pari pienehköä purkkia.

****

Hilloa on syöty jo leivän päällä, juustojen dippinä ja täytettyjen paprikoiden pelastajana. Toimii.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Hunajaiset punajuurilantit


Olin eilen niin tohkeissani muiden kokkaamista herkuista, etten muistanut mainita vieneeni syöminkeihin jotain itsekin. Suunnitelmallisuus oli tasan nolla, sillä työviikko oli ollut harvinaisen vauhdikas. Avasin jääkaapin: ei mitään. Avasin pakastimen: koiran mahapullia.

Sujautin saappaat jalkaan ja loikin rikkaruohojen läpi keittiötarhaan. Nykäisin naateista ja löysin punajuuria. Osa oli tosi isoja, osa pikkuruisia. Joidenkin naattien päässä ei ollut mitään - ne olivat kasvaneet liian tiiviissä kasvaakseen pulleiksi. Harventamista täytyy siis edelleen harjoitella.


Pesin ja kuorin mukulat ja siivutin ne lanteiksi. Paahdoin, annoin maustua liemessä ja asettelin tarjolle sinihomejuuston ja saksanpähkinämurujen kanssa. Kuvassa olevat pinaatinlehdet ripottelin tarjoilulautaselle esteettisistä syistä, kun rucolan oli vienyt jo syksy.

****

Hunajaiset punajuurilantit

1 kg tuoreita punajuuria
2 rkl öljyä (1rkl+1rkl)
2 rkl hunajaa
2 rkl valkoviinietikkaa
1/2-1 tl (yrtti)suolaa
tuoretta timjamia (maun mukaan, laitoin  2-3 rkl)

sinihomejuustoa (voit käyttää myös vuohenjuustoa tai fetajuustoa)
saksanpähkinöitä

Pese ja kuori punajuuret. Siivuta ne reilun puolen sentin paksuisiksi lanteiksi. Lado siivut leivinpaperille. Lorauta öljyä lanttien päälle (ensimmäinen rkl), "möyhennä" käsin niin, että kaikki lantit saavat osansa öljystä. Paahda lantteja pellillä 175-200 asteisessa uunissa noin parikymmentä minuuttia. Valmista mausteliemi sekoittamalla ainekset yhteen. Näin syksyllä timjamissa on helposti puisevat oksat/varret, joten käytä vain lehdet.

Laita paahtuneet punajuurilantit lämpiminä mausteliemeen ja anna maustua parisen tuntia. Nostele lantit liemestä (rucola tai pinaattipedille, jos niin haluat), asettele tarjolle ja murustele päälle sinihomejuustoa ja saksanpähkinöitä.

****

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Syksyiset syömingit


Peruspöperön Virpi toimi eilen emäntänä, kun joukko oululaisia ruokaintoilijoita kokoontui yhteen. Oli syksyisen blogimiitin aika. Mukana olivat myös Pastanjauhajat, Kokkeillaan-blogin Kotiharmi, (Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka sekä yksi (toistaiseksi) blogiton pariskunta.

Kun jokainen toi tullessaan vähintään yhden tarjottavan, useimmat kaksi ja Virpi oli tuttuun tapaansa loihtinut monen moisia herkkuja, ei nälässä tarvinnut kotia lähteä. Maut olivat huikean hyviä. Kiitos kaikille!


Virpi oli tehnyt lihapullia, ryppyperunoita ja mojo-kastiketta sekä kantarelli- ja poroleipäsiä. Seesami-valkosipulidippi ja appelsiini-valkosuklaa-vaniljavaahtojälkkäri olivat myös Virpin käsialaa, nam. Kotiharmi toi italiansalaattia ilman pastaa ja huumaavia punasipulileipiä (tekeillä ylimmässä kuvassa).



Pastanjauhajat keittelivät kalakattilassa keittiöpyyhettä, josta ilmestyi herkullinen tuorepastarulla. Pastarulla syötiin salviavoin kanssa. Jauhantapajalta tuotiin juotavaksi myös brittiklassikko Pimmsiä.


Pekka paistoi ja liekitti Camembert-juustoa, johon dipattiin omenalohkoja. I-ha-naa. Diplomi-insinööri oli tehnyt myös käsittämättömän hyvää Calvados-jäätelöä, joka syötiin karamellisoitujen omenoiden ja pähkinöiden kanssa. Pala taivasta, sanoisin.

Viiriäisenmunia pekonilla kuulostaa yksinkertaiselta, mutta hangaroundien noudattama Kellerin ohje ei taatusti sitä ollut. Lopputulos oli kyllä kaiken tuusaamisen arvoista.

Olihan lystiä! Tuskin maltan odottaa seuraavaa herkkuiltaa; paitsi että seura on rentoa ja ensiluokkaista, ovat makuelämykset mielettömiä. Ruoka, mikä ihana asia.

ps. Illasta ovat kirjoittaneet myös Pekka ja Kotiharmi.
ps2. Ja Pastanjauhajat

lauantai 24. syyskuuta 2011

Vanhankaupungin ravintola, Kokkola


Kokkolan viehättävässä Neristanissa eli vanhassa kaupungissa sijaitseva ravintola, Vanhankaupungin ravintola, on ollut haaveena monesti. Kerran työtiimimme roikkui kahvassa lounaan toivossa, mutta ravintola on auki vain iltaisin. Toisen kerran ravintola oli täynnä; asuntomessut olivat vallanneet Kokkolan.

Odotukset olivat korkealla, kun viikolla viimein astuin ravintolan kotoisaan tunnelmaan. Viikkokausia etukäteen varattu pöytä varmisti nautinnon. Sijainti keskellä puukaupunkia on upea, talo henkii historiaa ja sisustus on tehty vanhaa kunnioittaen. Tunnelma oli rauhallinen ja hyvällä tavalla pysähtynyt, vaikka vilinää (ja juomalauluja) liki täydessä ravintolassa riittikin. Palvelu oli ystävällistä,  joskin uransa alkutaipaleella ollut tarjoilijamme jännitti selvästi osin ulkomaista porukkaamme, eikä palvelu varmastikaan ollut yhtä mutkatonta kuin supisuomalaiselle seurueelle.

Seurueemme ruoaksi olin valinnut etukäteen Lasimestarin menun, sillä poron tarjoaminen pääruokana brittivieraille houkutti. Ruoka oli huolella tehtyä ja konstailematonta, todella herkullista. Alkuruokana tarjottu jokirapukeitto fenkolilla oli maukasta ja välillä makunystyröihin osunut makean balsamicoinen maku raikasti kokonaisuuden.

Poron etuselkä oli pehmeää ja täydellisen mureaa. Lisäkkeenä tarjotut sienipiirakka ja juureslisäkkeet tekivät ruoasta sadonkorjuutunnelmaisen. Muutama hieman kitkerä juureskuutio oli joukkoon sattunut, mikä hieman sotki makuelämystä.

Kotimaisista omenoista tehty herkullinen Tarte Tatin tarjoiltiin Peltolan marcarponejäätelön kanssa. Vanhankaupungin ravintola suosii muutoinkin kotimaisia ja lähituottajien raaka-aineita. Ravintolan nettisivuille on koottu lista ruoan tuottajista - hyvä idea.

ps. kuvituksena on sadonkorjuutunnelmia Kokkipottilasta.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Se munii! (munakoisotahna)


Voi pojat! Ei ollut riemulla rajoja, eikä tanssilla tahtia kun kesällä huomasin ensimmäisen munakoisokasvatuksen tuottavan tulosta. Se munii!

Kolmesta taimesta saatu sato oli kaksi munaa. Yksi suivaantui jäätyään taivasalle muiden päästyä kasvihuoneen lämpöön, eikä suostunut tekemään kuin pikkuruisia lehtiä. Lämpö ja säännöllinen kastelu sen sijaan tekivät kaksi ihmettä kasvihuoneessa.

Ensimmäinen munakoiso syötiin viipaloituna ja grillattuna. Toisesta tehtiin tahnaa:

****

Munakoisotahna

1 munakoiso
1 valkosipulinkynsi
2-3 rkl tuoretta oreganoa
suolaa
pippuria
tilkka (hunaja)viinietikkaa
1-2 rkl oliiviöljyä

Paahda munakoisoa kuorineen uunissa (n. 175 astetta) noin tunti. Käännä paahtamisen puolessa välissä. Jäähdytä hetki, jotta voit käsitellä munaa. Halkaise munakoiso pitkittäin. Rapsuta lusikalla sisusta talteen ja heitä kuoret kompostiin. Kuori ja murskaa valkosipulinkynsi. Revi hieman oreganon lehtiä. Sekoita ja muussaa haarukalla, mausta suolalla, pippurilla (maltilla) ja raikasta hunajaviinietikalla. Sekoita öljy tahnan sekaan. Maista ja säädä suolan ja etikan suhdetta omaan suuhun sopivaksi.

Me teimme karkeaa tahnaa. Jos haluat tasaista suutuntumaa, surauta tahna vaikka sauvasekoittimella.

****

Otsikko on varastettu (melkein) Ullalta, mikä täten tunnustettakoon.

ps. Yhtäkkiä hokasin voivani osallistua tällä maukkaalla munakoisotahnalla Tee ite parempaa -blogin järjestämään syyskuun ruokahaasteeseen. Aiheena haasteessa on kekri. Mitään perinteistä kekriruokaa ei tahna taida olla, mutta sadonkorjuujuhlaa se kyllä edustaa; munakoiso, valkosipuli ja oregano on korjattu omalta pihalta.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Värienergiaa

Tänään(kään) en keskittynyt rikkaruohoihin. Keräsin värienergiaa.


torstai 15. syyskuuta 2011

Tortillasipsipaistos


Silloin kun maailma murjoo, syksyn pimeys valtaa sielun ja villasukat, kynttilät ja viltti eivät taltuta tylsyyskohtausta, auttaa lohturuoka-herkkuvuoka taatusti. Lasillinen viiniä virittää tunnelmaa entisestään.

Tarkkoja määriä vuokaan on mahdoton ja tarpeetonkin antaa. Fiilistä kehiin ja hyvää tulee. Maissilastukerrosten väliin voi laittaa vaikka tomaatti- ja sipulisilppua, chilisilppua, kidney-papuja tai jauhelihaa ja hyvää cheddarjuustoa raastettuna. Parisataa asteisessa uunissa juuston sulamiseen menee kymmenisen minuuttia. Paistoksen rinnalla voi syödä guagamolea ja smetanaa.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Jouluvalmistelut nro 1: suolaa sienet



Kokkipottilassa on aloitettu jouluvalmistelut. Tästä se lähtee.

Joulun juhlaruokiin kuuluu aivan ehdottomasti sienisalaatti. Ja sienisalaattia varten valmistelut on aloitettava nyt, kun metsät pullistelevat sieniä ja sato on parhaimmillaan. Suolasieniksi sopivat hyvin sekalaiset metsäsienet - useimmiten käytettyjä lienevät rouskut ja haperot. Tatteja ei kannata suolata, sillä niitä tulee lötköjä ja limaisia.

Pitkään luulin, että suolasienien tekeminen on jotenkin hankalaa tai vaikeaa. Joku vuosi sitten ladoin sieniä purkkiin ensimmäistä kertaa itse ja huomasin, että ei se mitään avaruustiedettä ole (mikä yllätys). Suolan kanssa en ole koskaan kursaillut; paljon suolaa, varma säilyvyys. Suolaamisen sijaan sienet voisi myös umpioida kuten äitini ja siskoni tekevät.

Sienet putsataan, pilkotaan ja ryöpätään. Huolella valutetut sienet ladotaan purkkiin tai sankkoon karkean merisuolan kanssa kerroksittain siten, että suolaa on alimmaisena ja päällimmäisenä. Sienten päälle asetetaan paino, joka pitää sienet suolaliemen pinnan alla. Jos sienet eivät ole upoksissa, iskee homehömelö helposti.


perjantai 9. syyskuuta 2011

Tateilla tuunattu carbonara



Kaikille tuttu pasta carbonara tuunattiin syksyn kunniaksi tateilla. Sienet sopivat pekoni-sipulisipellykseen hurjan hyvin, se ei ole mikään yllätys. Sitä vaan ihmettelen, miksi emme ole aiemmin hoksanneet tuunata tällä tavalla carbonaraa.

Viimeksi söin muiden tekemää carbonara-pastaa muutama viikko sitten Bar9:ssä. Pasta oli huumaavan hyvää, eikä savukylkeä ja kermaa oltu säästelty. Ysiläiset joutaisivat kyllä vaihtaa pastan täysijyväiseksi, jotta työläinen pystyisi tekemään jotain lounaan jälkeenkin. Valkoinen pasta nousee niin päähän.

****

Tattinen pasta carbonara
neljälle

noin 400g(täysjyvä)spagettia

noin 100g pekonia/savukylkeä
1-2 sipulia
2 dl esikäsiteltyjä metsäsieniä
suolaa ja pippuria

2 dl kermaa
2 kananmunaa

parmesanjuustoa

Silppua pekoni/savukylki pieneksi silpuksi. Tee samoin kuoritulle sipulille ja esikäsitellyille metsäsienille. Laita pastavesi kiehumaan - veden kiehuessa mausta se suolalla ja lisää pasta. Kuumenna paistinpannu ja kumoa pekoni, sipuli, ja sienisilput sihisemään. Paistele pastan kiehuessa. Riko kananmunat kulhoon ja lisää kerma, sekoita voimakkaasti sen verran, että munien rakenne on kunnolla rikki.

Keitä pasta aldenteksi (ajastin tai munakello helpottaa kummasti), kaada lävikköön valumaan ja ota kattila takaisin liedelle. Jos sinulla on sähköhella, voit laittaa virran veks, kaasulla jätä pieni liekki. Kaada kuumaan kattilaan kerma-muna -seos sekä pekoni-sipuli-sieni -silppu. Sekoittele hetki ja lisää pasta. Ota kattila liedeltä ja sekoita kaikki ainekset sekaisin. Rouhi pippuria sekaan ja tarkista suola.

Tarjoa parmesanraastetta pastan kamuna.

****

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Tomaatti-vuohenjuustopaistos



Yksinkertaista ja yksinkertaisesti hyvää.

****

Tomaatti-vuohenjuustopaistos

noin 30 kirsikkatomaattia
1-2 tl valuvaa hunajaa
tuoreita yrttejä, esimerkiksi basilikaa, oreganoa ja/tai timjamia (hätätilassa/talvella kuivattuja)
suolaa ja pippuria
noin 100 g vuohenjuustoa
(oliivi)öljyä

Pese ja puolita tomaatit, levitä ne leikkuupinta ylöspäin uuninkestävään vuokaan. Hienonna yrttejä tomaattien päälle. Valuta hunaja tomaattien ja yrttien päälle ja pyöräytä pari kierrosta vielä suolaa ja pippuria. Viipaloi vuohenjuusto ja levitä viipaleet vuokaan. Huiskauta joukkon vielä (oliivi)öljyä ja paista n. 180-200 asteisessa uunissa ehkä kymmenisen minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja tomaatit sopivasti paistuneet.

Tarjoa lämpimänä salaatin lisänä tai leivän kanssa. Muista valuttaa vuoasta herkullinen kastike salaatin tai leivän päälle.

****

ps. Kuvassa on ylle kirjastusta reseptistä puolikas annos.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Hoisinkylkeä ja suolatiilikokeilu


Niistä piti tulla ihan tavallisia ribsejä maukkaan kuuloisella kastikkeella. Sitten päätimme kokeilla Tampereelta hankittua suolakiveä. Lopulta söimme huikean hyviä riisipaperikääryleitä. Kuumassa vedessä pehmitettyjen papereiden sisään laitettiin luiden ympäriltä revittyä possunkylkeä, hoisinkastiketta, porkkana ja kurkkutikkuja sekä punajuurinaattiwokkia.

Possun kylkirivit paistettiin Punkkua ja Pydee -blogista löydetyllä ohjeella. Kastike, jossa liha paistettiin oli huisinhyvää, tai oikeastaan hoisinhyvää. Kun kylki oli muhinut uunissa kolmisen tuntia, nostettiin liha laudalle ja murea liha revittiin käsin irti luista. Lihan olisi voinut tietysti laittaa siltään riisipapereiden väliin, mutta suolakiven kokeilu houkutti. Kuumensimme tiilen uunissa ohjeita noudattaen ja paistoimme lihoja pikaisesti tiilen päällä sitä mukaa kun rapsakoituneet kylkiriekaleet hävisivät. Liha sihisi tulikuumalla suolakimpaleella ja tiili säilyi yllättävän pitkään kuumana, joten raa'ankin lihan paistaminen varmasti onnistuisi.


Lihan paistovuokaan jäänyt kastiketta jäähdytettiin kotva pakkasessa, jotta liika (lihasta irronnut) rasva saatiin kastikkeesta pois. Jäähtynyt kastike lämmitettiin ja suurustettiin. Kastikkeesta tuli aivan käsittämättömän hyvää. Superia.


Punajuurien naateista tehtiin vielä nopsa ja helppo wokki ilman tarkkoja ainesmittauksia. Pestyt naatit ja lehdet wokattiin pienessä määrässä öljyä ja maustettiin suolalla, etikalla ja hippusella sokeria ja pippuria. Varsinaiset punajuuret oli käytetty jo omena-punajuuripaistokseen. Wokki sopi kääryleisiin hienosti.

****

Possunkylki hoisinmarinadilla

possunkylkeä (meillä ehkä puolitoista kiloa)

2 dl hoisinkastiketta
2 rkl tuoretta inkivääriraastetta
1 dl soijakastiketta
3 rkl seesamiöljyä
1/2 dl riisiviinietikkaa
1/2 dl sherrya
4 rkl sokeria
kiinalaista viismaustetta (laitoin n. 2 tl)

Kuori palanen tuoretta inkivääriä ja raasta/hienonna se. Sekoita kaikki marinadin ainekset. Laita kylkirivi(t) uunivuokaan ja kaada marninadi päälle. Pyörittele ja nostele lihoja hieman, jotta maku menee joka puolelle lihaa. Laita vuoan päälle tiiviisti folio ja paista 140-160 asteisessa uunissa kolme tuntia.

Jos teet ribsejä tavalliseen tapaan, nosta kypsät lihat uunista, sivele öljyllä ja grillaa vielä kevyesti. Me riivimme lihat luista ja kärtsäsimme riekaleita siis suolatiilen päällä.

Vuokaan jääneestä marinarista tulee aivan loistava kastike. Jäähdytä, poista ylimääräinen rasva ja suurusta esimerkiksi Maizenalla.

****

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Itämainen kurkkusalaatti


Itämainen kurkkusalaatti on kuin chilillä tuunattu kotimainen rumpsutuskurkkuklassikko. Raikasta, yksinkertaista ja ah, niin herkkua. Ohje on Bergenströmien Rakkautta, oliiveja ja timjamia -kirjasta (s.44). Salottisipulin sijaan laitoin salaattiin viimeisen penkistä löytyneen punasipulin ja riisiviinietikan korvasin omenaviinietikalla.

****

Thaimaalainen kurkkusalaatti - Ajad

1 kurkku
2 salottisipulia (tai yksi punasipuli)
puolikas punainen chili (meillä kokonainen Hungarian hot cherry)

1/2 dl vettä
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
3 rkl riisiviinietikkaa (tai omenaviinietikkaa)

Tee ensin liemi. Kiehauta vesi ja lisää muut aineet. Sekoita ja anna sokerin ja suolan liueta kunnolla. Leikkaa kurkku pitkittäin puoliksi ja rapsuta kurkun siemenet pois esimerkiksi teelusikalla. Leikkaa kurkku viipaleiksi. Kuori ja silppua sipuli(t). Halkaise chili ja ota pois siemenet ja siemenkiinnikkeet, silppua chili. Sekoita kurkkukuut ja sipuli- ja chilisilput jäähtyneeseen liemeen ja anna maustua vähintään tunti välillä sekoitellen.

****

perjantai 2. syyskuuta 2011

Arvat on nostettu - onnea voittajille!


Blogin ensimmäisen vuosipäivän kunniaksi järjestetty arvonta suoritettiin suunnitellusti keskiviikkoiltana. Virallisia valvojia oli viisi ja onnettarina toimivat eka- ja tokaluokkalaiset jätkänpätkät.

Arpajaispalkinnot ovat mahtavat ja niin ovat palkinnot lahjoittaneet yrityksetkin:

Poppamiehet ovat erikoistuneet chili- ja BBQ-tuotteisiin, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Valikoima on kattava ja palvelu nopeaa ja luotettavaa. Poppamiehen tuotteita voi tilata verkkokaupasta tai kipaista lähimmän jälleenmyyjän luo. Arpajaispalkinnoksi poppamiehet lähettivät laatikollisen herkkuja. Kiitos Poppamiehille! Fire!

Mikä ihastuttava puutarhaputiikki! Secret Gardenin valikoimassa on käytännöllisiä mutta kauniita tavaroita ja työvälineitä pihapuuhiin. Salaisen puutarhan tuotteita voi ihastella ja ostaa Secret Garden putiikista Billnäsistä, jälleenmyyjiltä tai netistä. Palkinnoksi Secret Gardenin Sara lähetti pihapuuhiin(kin) sopivan essun. Lämmin kiitos!


Poppamiesten ärmäkän herkkuboxin voitti Pekka - Onnea!
Secret Gardenin essun voitti miiahoo - Onnea!

ps. kuva on kesäiseltä Kenkäveron reissulta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails